Morozovsk

Morozovsk (ven.: Моро́зовск) om Venäman lidn, lidnankund da transporttesol'm Rostovan agjan pohjoižpäivnouzmas. Se om Morozovskan rajonan administrativine keskuz.

Morozovsk
Морозовск

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2021)	24,258 ristitud
Pind	26 km²
Pämez'	Jurii Sokolovskii (keväz'ku 2018—)
Telefonkod	+7−86 384-xx-xxx
Avtokod	61, 161
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Istorii

Ezmäižen eländpunktan aluz om pandud vodele 1900 kuti Morozovskai-raudtestancii (ven.: Морозовская) da žilo senno «Kamenskai — Caricin»-keskustal, om nimitadud lähižen futoran mödhe. Toine eländpunkt om pandud vl 1910 kuti Taubevskai-stanic (ven. станица Таубевская), nimitihe kozakoiden vägiden Födor Taube-atamanan kanzannimen mödhe. Aigan mändes eländpunktad leviganziba, ühtištadihe niid da lähižid futorid. Vll 1917−1938 nimitihe eländpunktad Morozovskai-stanicaks, sid' kätihe stanicad Morozovskii-radnikžiloks. Morozovskii-žilo sai lidnan statusad nügüdläiženke nimtusenke vn 1941 29. päiväl semendkud. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli okkupiruidud nacistižen Germanijan sodavägil (15.07.1942 — 5.01.1943). Raudte ühtenzoiti Cimlänskanke vl 1949.

Morozovsk šingotase sömtegimištol (pühävoin järed tegim, maidtegim), maižanduztehnikan pästandan edheotandan filialal i vedimdepol.

Geografijan andmused

Lidn sijadase rajonan pohjoižpalas, Bistrai-jogen üläjoksmusen hural randal tobjimalaz (ven.: Быстрая 218 km pitte, Donan oigedpol'ne bassein), 73 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Matkad Rostovhasai Donal om 200 km suvipäivnouzmha orhal, 252 km avtotel vai raudtel. Lähembaižed lidnad oma Surovikino (Volgogradan agj) 80 km päivnouzmha-pohjoižpäivnouzmha orhal, 90 km avtotedme vai raudtedme, Cimlänsk 81 km suvhe orhal, 89 km avtotedme vai raudtedme, i Vauged Kalitv 79 km päivlaskmha orhal, 92 km avtotedme vai raudtedme. Morozovskai-raudtestancii radab lidnan päivnouzmas.

Tobmuz

Morozovsk om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks.

Lidnankundan tobmuden pämez' om sen Administracijan pämez'. Edeline lidnan pämez' om Jurii Mulenko, radoi vn 2018 keväz'kuhusai. Lidnan Deputatoiden suiman ezimez' om Andrei Silin vn 2015 uhokuspäi.

Eläjad

Vl 1939 žilon ristitišt oli 21 700 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 27 642 ristitud, rajonan kaks' koumandest, vn 2021 — 24 258 ristitud. Kaik 25 467 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 28..29 tuhad eläjid vll 1996−2009 (29 300 rist. vll 1996−1998).

Rahvahad (2010): venälaižed — 92,7 %, ukrainalaižed — 2,0 %, armenijalaižed — 1,6 %, toižed rahvahad — 3,7 %.

Ortodoksižen hristanuskondan koume jumalanpertid oma kaičenus i saudud lidnas: kivine Pühän Jumalanmaman Sündundan (om saudud vll 1904−1914), puine Pühän Jumalanmaman Katken (letihe vll 1984−1989), vanhuskolaižiden ph. Mikulai-čudonsädajan jumalanpert' (edeline puine oli vll 1916−1971, paloi, om udessündutadud).

Lapsiden opendusen aluzkundad oma kuz' päivkodid (nomer 1, 2, 3, 7, 37 i Skazka), nell' keskškolad (nomer 1, 3, 4, 6), licei (nomer 1), gimnazii (nomer 5), lapsiden sädamižen pert', čomamahtoiden škol, lapsiden da norišton sportškol. Morozovskan agrotegimištoline tehnikum om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

Irdkosketused

• Lidnan tobmuden aluzkundoiden sait (morozovsk.donland.ru) (ven.)