Managua (isp.: Managua [maˈnaɣwa], täuz' nimi ispanijan kelel Leal Villa de Santiago de Managua) om Nikaraguan pälidn da kaikiš suremb lidn. Se om ühtennimižen departamentan administrativine keskuz mugažo.

Managua
 Lidnanznam
Coat of Arms of Managua.svg
 Flag
Flag of Managua.svg
Valdkund Nikaragua
Eläjiden lugu (2012) 1,028,808 ristitud
Pind 544 km²
Managua
Pämez' Reina Rueda
(viluku 2018—,
Reyna Rueda)
Telefonkod +505−2
Aigvö UTC−6


Managuan rajonad

Lidn om valdkundan tegimišton da finansiden keskuz. Kaik 23 universitetad sijadasoiš lidnas.

Managuan nimituz nahuatlin kelel (Mana-ahuac) znamoičeb «ümbärtud vedel».

IstoriiRedigeeri

Edel Kolumban erad kalanikoiden lidnut oli Managuan sijas. Ispanijan konkistadorad oma pannuded nügüdläižen Managua-lidnan alust 16. voz'sadas. Oficialine alusenpanend lidnaks oli vl 1819 (5. sulaku). Vl 1852 lidn kändihe ripmatoman Nikaraguan pälidnaks.

Vozil 1885, 1931 da 1972 lujad manrehkaidused murenziba lidnan paloid. Ei olend sauvondad rahvahanikoiden sodan tagut 1980-nzil vozil.

GeografiiRedigeeri

Managua sijadase valdkundan päivlaskmas, Managuanjärven (isp.: Lago de Managua vai Lago Xolotlán) suvirandal. Järven kendäk om 55 m valdmeren pindan päl. Lidnan fartaloiden korktuz om lujemb, ned seištas Managuan mägil, kudambiden korktuz om 700 metrhasai.

Klimat om tropine räk. Päivän keskmäine lämuz om +28..+32 C° vodes läbi. Om kaks' sezonad vodes: kuiv (kül'mku-sulaku, 75 mm pol'vodes) i neps (semendku-reduku, 130..280 mm kus). Paneb sadegid 1200 mm vodes.

Managua jagase seičemeks nomeruidud rajonaks (isp. distrito).

EläjadRedigeeri

Vn 2012 kezakul ristitišt oli 1 028 808 eläjad, ezilidnoidenke 2,1 mln ristituid (Nikaraguan kaikutte koumanz' eläi).

Edeline lidnan pämez' om Deizi Torres (2009−2017, Daisy Torres).

TransportRedigeeri

Managuas om kundališt transportad: avtobusoid da taksid. Ei ole raudted kaikes valdkundas, möihe metallaks sodan aigan.

Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Augusto Sandinon nimed lendimport[1] (MGA / MNMG, 1,6 mln passažiroid vl 2017) sijadase lidnan 6. rajonas. Sišpäi tehtas reisid Pohjoižamerikha i Keskuzamerikan äjihe maihe, mugažo Nikaraguadme, om jügureisid Majamihe. Toine pen' Punta Huete-jügulendimport sijadase Managuanjärven pohjoižrandal.

GalereiRedigeeri

HomaičendadRedigeeri

  1. Rahvahidenkeskeižen Augusto Sandinon nimed lendimportan sait (eaai.com.ni). (isp.) (angl.)

IrdkosketusedRedigeeri



Pohjoižamerikan pälidnad
Baster | Bel'mopan | Bridžtaun | Gvatemal-lidn | Havan | Kastri | Kingstaun | Kingston | Managua | Mehiko | Nassau | Ottav | Panam-lidn | Port-o-Prens | Port of Spein |
| Rozo | San Hose | San Sal'vador | Santo Domingo | Sent Džons | Sent Džordžes | Tegusigal'p | Vašington