Port of Spein (angl.: Port of Spain «ispanine port») om Trinidadan da Tobagon pälidn da üks' agjmunicipalitetoišpäi. Järed meriport, valdkundan koumanz' lidn eläjiden lugun mödhe, sen politine i finansine keskuz.

Port of Spein
Port of Spain
Flag
Valdkund Trinidad da Tobago
Eläjiden lugu (2022) 49,031 ristitud
Pind 12 km²
Port of Spein Port of Spain
Pämez' Džoel Martinez
(tal'vku 2016—,
Joel Martinez)
Telefonkod +1−868−8 vai 6
Aigvö UTC−4


Lidnan transportkart ezilidnoidenke (2013)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1560 kuti Ispanijan sodagarnizonan sijaduz indejalaižiden amuižen Konkerabii-žilon sijas (isp.: Conquerabia). Ispanijalaižed nimitihe žilod enččel indejižel nimel i paniba portan alust läz sidä mugažo, isp. Puerto de los Españoles, möhemba Puerto de España. Aigan mändes se kändihe žilon kahtendeks nimeks. Žilo sai lidnan i pälidnan statusad vl 1757, konz sirtihe tänna kolonijan ohjastust. Oli alištunu Suren Britanijan tobmudele vl 1797, sil-žo vodel nimitihe lidnad nügüdläižikš. Kätihe sureks lidnaks (city) vl 1914.

Port of Spein šingotase bankingal (Kariban regionan kaks' kaikiš järedambad bankad), meriportal, turizmal. Mail'man kivivoin da gazan samižen kompanijoiden alajaguziden päfaterad oma saudud lidnas. Kariban meren valdkundoiden kaikiš järedamb da satusekahamb fondbirž sijadase täs, se om Trinidadan da Tobagon fondbirž[1] (angl.: Trinidad and Tobago Stock Exchange / TTSE, vspäi 1981).

Geografijan andmused

vajehta
 
Lidnan ümbrikoiden sijaduz (2013)

Lidn sijadase Trinidad-saren lodehližel randištol, Kariban meren Parii-lahten randal (angl.: Gulf of Paria), 66 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, lidnan keskuz — koume metrad ü.m.t. korktusel. Pertišt ülendase kukhidme i alangištoiden randoidme. Valdkundan kahtenz' kortte El'-Tukuče-mägenpä (936 m) Marakas-vezilanktendanke (91 m) oma päivnouzmha lidnaspäi.

Klimat om subekvatorialine, neps da räk. Voden keskmäine lämuz om +26,4 C°, kuidme +22,5..+28,1 C°. Ekstremumad oma +14,6 C° (viluku) i +37 C° (sügüz'ku). Paneb sadegid 1408 mm vodes, enamba kezakus-kül'mkus (143..244 mm kus), kuiv sezon oleskeleb vilukus-sulakus (17..43 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 77..81 % röunoiš vilukus-semendkus, 84..86 % kezakus-tal'vkus.

Eläjad

vajehta

Vn 2011 Trinidad da Tobagon rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 37 074 ristitud, 81 tuhad eläjid ezilidnoidenke i 250 tuh. ristitud jogo päivän matkadajidenke da turistoidenke. Mülüb «Päivnouzm — Päivlaskm»-koridor-aglomeracijha 600 tuh. eläjidenke.

Lidnan eläjad oma afrikaižen (pol' vl 2011) i indižen (kümnendez) augotižlibundanke, äiverižed ristitud ottas 30 %.

Transport

vajehta

Municipaližed avtobusad i privatižed minibusad oma kundaližeks transportaks lidnas. Ehtatimed i vezitaksid ühtenzoittas Tobago-sarenke.

Holitai kaiked sart rahvahidenkeskeine civiline Piarko-lendimport[2] (POS / TTPP, 2,9 mln passažiroid vl 2019) sijadase 21 kilometras päivnouzmha lidnaspäi. Tehtas reisid Kariban i Keskuzamerikan pälidnoihe, Majamihe, Nju Jorkha, Torontoho, Londonha.

Homaičendad

vajehta
  1. Trinidadan da Tobagon fondbiržan sait (stockex.co.tt). (angl.)
  2. Rahvahidenkeskeižen Piarko-lendimportan sait (piarcointernationalairport.com). (angl.)

Irdkosketused

vajehta



Pohjoižamerikan pälidnad
Baster | Bel'mopan | Bridžtaun | Gvatemal-lidn | Havan | Kastri | Kingstaun | Kingston | Managua | Mehiko | Nassau | Ottav | Panam-lidn | Port-o-Prens | Port of Spein |
| Rozo | San Hose | San Sal'vador | Santo Domingo | Sent Džons | Sent Džordžes | Tegusigal'p | Vašington