Kalugan agj

Kalugan agj
Калужская область

Kalugan agjan flag Kalugan agjan znam
Pälidn	Kalug
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	65-nz' 29 777 km² 0,71
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	53-nz' 1,012,156 ristitud (2018) 33,99 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	48-nz' 373,4 mlrd rub. (2016) 368,9 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Keskuzline
Venäman ekonomine region	Keskuzline
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Anatolii Artamonov
Ohjastusen pämez'	hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez'	Viktor Baburin
Gimn	Kalugan agjan gimn
Avtokod	40
Aigvöd	UTC+3 (MSK+0)

Kalugan agj (ven.: Калужская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Kalug.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

Kalugan agj om olmas vs 1944 heinkun 5. päiväspäi.

Kalugan agjan Päkäskuz om vahvištadud vn 1996 27. päiväl keväz'kud Käskusenandajan Suiman ezitajil da om väges möhembaižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused

Kalugan agjan reljefan kart.

Agj röunatab Moskvan agjanke da Moskvanke pohjoižpäivnouzmas, Tulan agjanke päivnouzmas, Orelan agjanke suvipäivnouzmas, Bränskan agjanke suvipäivlaskmas da Smolenskan agjanke lodehes. Kalugan agj om mererandatoi.

Pind om 29 777 km², sidä kesken kavag'- da levedlehtesižed mecad ottas nell' ühesandest, sod — penemba üht procentad. Znamasine jogi om Okanjogi sen huridenke ližajogidenke (Protv, Ugranjogi da Žizdr). Mugažo om Desnan ližajogid agjan suvipäivlaskmas. Järvid ei ole äi. Sen ližaks, kaik om 19 pen't vezivaradint.

Reljef om kukhikaz jogiden alangoidenke. Kaikiš korktemb čokkoim om Spas-Demenskan kukkazsel'gan Jänišiden mägi (279 m) agjan suvipäivlaskmas. Kaikiš madalamb čokkoim om Okanjogen kendäk agjan pohjoižpäivnouzmas (120 m).

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +18 C° pohjoižes da +21 C° suves. Vilukun kesklämuz om −12 C° pohjoižes da −8 C° suves. Paneb sadegid 700..800 mm vodes. Räk da kuiv keza voib vajehteldas viluhkon da nepsan kezanke.

Londuseližed varad oma bur hil', turbaz, fosforitad, mineraližed mujud, sauvondmaterialad (saved, letked, mouckivi, mel, sauvondgips, sauvondkived), mec.

Tobmuz

Agjan gubernatoran da Ohjastusen pert' Kalugas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Anatolii Artamonov radab gubernatoran vs 2000 kül'mkun 12. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Gubernatoran Administracii, ezmäine varagubernator da nell' muite varagubernatorad oma hänele abhu. Gubernator, varagubernatorad da kaik ministrad oma Ohjastusen ühtnijoikš.

Kalugan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 40 ezitajad videks vodeks. Viktor Baburin radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2017 semendkun 18. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Kalugan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, ohjandused, inspekcijad da komitetad alištudas Ohjastusele.

Vn 2015 13. päiväl sügüz'kud Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba i valitihe gubernatorad. Nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 71,43% änid satusenke da radab nelländen strokun.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 010 930 ristitud. Lidnalaižiden pala om 76% (vl 2018).

Kaik om kaks'kümne kaks' lidnad agjas da 6 lidnanvuittušt žilod. Toine järed lidn (enamba 100 tuh. eläjidenke) om Obninsk. Vl 2015 kaik om 16 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 85,6%, ukrainalaižed — 1,7%, armenijalaižed — 1,0%, vaugedvenälaižed — 0,5%, totarlaižed — 0,4%, azerbaidžanlaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 2,7%, rahvahuden ozutandata — 7,7%.

Irdkosketused

• Kalugan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (admoblkaluga.ru). (ven.)
• Kalugan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zskaluga.ru). (ven.)