Orelan agj

Orelan agj
Орловская область

Orelan agjan flag Orelan agjan znam
Pälidn	Orel
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	71-nz' 24,652 km² 0,58
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	64-nz' 747,247 ristitud (2018) 30,31 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	63-nz' 213,9 mlrd rub. (2016) 282,5 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Keskuzline
Venäman ekonomine region	Keskuzline
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Andrei Kličkov (velgusentäutai)
Ohjastusen ezimez'	hän-žo
Rahvahandeputatoiden Nevondkundan ezimez'	Leonid Muzalevskii
Avtokod	57
Aigvöd	UTC+3 (MSK+0)

Orelan agj (ven.: Орловская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Orel.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

Orelan agj om olmas vs 1937 sügüz'kun 27. päiväspäi.

Orelan agjan Päkäskuz om vahvištadud vn 1996 26. päiväl uhokud Agjan Duman ühtnijoil, allekirjutadud agjan Administracijan pämehel sil-žo päiväl da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused

Orelan agjan reljefan kart.

Agjal om röunoid Lipeckan agjanke päivnouzmas, Kurskan agjanke suves, Bränskan agjanke päivlaskmas, Kalugan agjanke lodehes, Tulan agjanke pohjoižes. Orelan agj om mererandatoi.

Pind om 24 652 km², sidä kesken mec otab 1 937 km² (7,4%). Joged mülüdas Volgan, Donan da Dnepran basseinoihe. Kaikiš pidemb om Okanjogi ičeze ližajogidenke.

Reljef om kukhikaz da vanoikaz, süvidenke jogialangištoidenke. Kaikiš korktemb čokkoim om nimetoi taho läz Dementjevk-küläd (286 m) agjan pohjoižpäivnouzmas. Kaikiš madalamb čokkoim om Hered Sosn-jogen kendäk Lipeckan agjanke röunanno (120 metrad).

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +18..+19 C°, vilukun lämuz om −9..−11 C°. Paneb sadegid 500..600 mm vodes.

Londuseližed varad oma bur hil', turbaz, raudkivend, urankivend, sauvondmaterialad (mouckivi, letked, saved, sauvondgips, mel), fosforitad, mustma.

Tobmuz

Agjan parlamentan, gubernatoran da Ohjastusen ištundsija Orelas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks (edel vn 1996 uhokun 26. päiväd — Administracijan pämeheks). Andrei Kličkov tegeb gubernatoran velgusidme vs 2017 redukun 5. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Ezmäine varagubernator - Ohjastusen varaezimez', koume muite varagubernatorad - Ohjastusen varaezimest, viž Ohjastusen muite varaezimest, mugažo Gubernatoran da Ohjastusen Apparat oma hänele abhu.

Orelan agjan üks'kodine parlament om Rahvahandeputatoiden Nevondkund (edel vn 1996 uhokun 26. päiväd — Agjan Dum). Kaik rahvaz valičeb sen 50 ezitajad videks vodeks. Leonid Muzalevskii radab Rahvahandeputatoiden Nevondkundan ezimeheks vs 2012 tal'vkun 16. päiväspäi kahtenden strokun jäl'geten.

Radonoigendai tobmuz om Orelan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad da ohjandused alištudas Ohjastusele.

Rahvahandeputatoiden Nevondkundan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (voziden 2016−2021 kucund). Valitihe gubernatorad vn 2014 14. päiväl sügüz'kud, edeline gubernator sai vägestust ezmäižes turas (89,17%).

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 786 935 ristitud. Kaikutte kahtenz' ristit koumespäi om lidnalaine.

Kaik om seičeme lidnad agjas da 13 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (läz vai enamba 40 tuh. ristituid, surembaspäi penembha) oma Livni da Mcensk. Vl 2017 kaik oli 6 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 93,9%, ukrainalaižed — 1,0%, armenijalaižed — 0,5%, toižed rahvahad — 2,4%, rahvahuden ozutandata — 2,2%.

Irdkosketused

• Orelan agjan publine informacine keskuz, gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (orel-region.ru). (ven.)
• Orelan agjan Rahvahandeputatoiden Nevondkundan oficialine sait (oreloblsovet.ru). (ven.)