Bränskan agj

Bränskan agj
Брянская область

Bränskan agjan flag Bränskan agjan znam
Pälidn	Bränsk
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	62-nz' 34 857 km² 0,91
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	42-nz' 1,210,982 ristitud (2018) 34,74 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	55-nz' 285,8 mlrd rub. (2016) 233,7 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Keskuzline
Venäman ekonomine region	Keskuzline
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Aleksandr Bogomaz
Ohjastusen pämez'	hän-žo
Agjan Duman ezimez'	Vladimir Popkov
Gimn	Bränskan mec robaiži soravas
Avtokod	32
Aigvöd	UTC+3 (MSK+0)

Bränskan agj (ven.: Брянская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Bränsk.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

Bränskan agj om olmas vs 1944 heinkun 5. päiväspäi.

Bränskan agjan Päkäskuz om vahvištadud vn 2012 20. päiväl tal'vkud Agjan Duman ezitajil da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke. Se vajehti endišt Päkäskust, kudamb oli vahvištadud vn 1996 26. päiväl vilukud.

Geografijan andmused

Bränskan agjan reljefan kart.

Agj röunatab Kalugan agjanke pohjoižpäivnouzmas, Orelan agjanke päivnouzmas, Kurskan agjanke suvipäivnouzmas, Ukrainanke suves (sen Sumin da Černigovan agjoidenke), Vaugedvenämanke päivlaskmas (sen Gomelin da Mogilövan agjoidenke), Smolenskan agjanke pohjoižes. Bränskan agj om mererandatoi.

Pind om 34 857 km², sidä kesken mec otab läz nelländest. Znamasižed joged oma Desn ližajogidenke da Iput', ned mülüdas Dnepr-jogen basseinha.

Reljef om tazo da alangoikaz tobjan palan. Desnan oiged randpol' om kukhikaz da vanoikaz. Kaikiš korktemb nimetoi čokkoim (292 m) sijadase agjan lodehes, Smolenskan agjan röunal. Kaikiš madalamb om Desn-jogen kendäk suves (125 m).

Klimat om ven kontinentaline. Tal'v om hobed, keza om pit'k. Heinkun keskmäine lämuz om +18..+20 C°, vilukun kesklämuz om −7..−9 C°. Paneb sadegid 550..600 mm vodes, sidä kesken kezal 220..230 mm, kaikes tal'ves oleleb 80..100 mm.

Londuseližed varad oma fosforitad, sauvondmaterialad (letked, saved, mouckivi, mel), mustma.

Tobmuz

Agjan Duman ištundoiden sija Bränskas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksandr Bogomaz radab gubernatoran vs 2014 sügüz'kun 9. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, ei sa enamba kaht strokud jäl'geten. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Kümne varagubernatorad oma hänele abhu.

Käskusenandai tobmuz om üks'kodine parlament. Se om Bränskan agjan Dum 60 deputatanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Vladimir Popkov radab Agjan Duman ezimeheks vs 2014 sügüz'kun 30. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Bränskan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, ohjandused da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Gubernatoran valičendad oliba edel ičeze strokud, vn 2015 13. päiväl redukud. Nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (79,96%) da radab ühtenden strokun. Agjan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2014 14. päiväl sügüz'kud.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 278 217 ristitud. Kaikutte seičemenz' ristit kümnespäi om lidnalaine.

Kaik om kuz'toštkümne lidnad agjas da 23 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 40 tuh. ristituid, surembaspäi penembha): Klincad da Novozibkov. Vl 2017 kaik om 16 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 94,7%, ukrainalaižed — 1,1%, vaugedvenälaižed — 0,4%, armenijalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 1,3%, rahvahuden ozutandata — 2,1%.

Irdkosketused

• Bränskan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (bryanskobl.ru). (ven.)
• Bränskan agjan Duman oficialine portal (duma.bryansk.ru). (ven.)