Gožuv-Vel'kopol'ski

Gožuv-Vel'kopol'ski (pol'š.: Gorzów Wielkopolski [ˈɡɔʐuf vʲɛlkɔˈpɔlskʲi], lühetas Gorzów Wlkp., vhesai 1945 oli Landsberg Vartal-nimenke, saks.: Landsberg an der Warthe), paksus Gožuv muite, om lidn Pol'šanman lodehes. Se om Lübušan sodaveikundan ühteks administrativižiš keskusišpäi, toine keskuz om Zelöna Gur.

Gožuv-Vel'kopol'ski
Gorzów Wielkopolski

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Pol'šanma
Eläjiden lugu (2024)	114,567 ristitud
Pind	85,72 km²
Pämez'	Jacek Voicicki (tal'vku 2014—, Jacek Piotr Wójcicki)
Telefonkod	+48−95
Aigvö	tal'vel UTC+1, kezal UTC+2

Lidnan kart (2013)

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud vl 1257. Vanh lidn läz ei ole kaičenus, no 19. voz'sadan fartalad (muga nimitadud uz' lidn) oma väges. Vll 1946−1949 eläjad-saksalaižed oliba deportiruidud Saksanmaha Pol'šanman tobmuden pätandan mödhe. Vll 1975−1998 lidn oli Gožuvan sodaveikundan administrativižeks keskuseks.

Gožuv-Vel'kopol'skii šingotase penen biznesan edheotandoil, avtoelektrižen südäimen tegimel, veterinarižen medicinan i himijan edheotandal (himižed kuidud, enččes magnitkerthen i audio- da videokassetoiden tegii), Gožuvan LEK:al.

Geografijan andmused

Lidnan sijaduz sodaveikundas i valdkundas vn 2006 kartal

Lidn sijadase sodaveikundan pohjoižes, Vart-jogen randoil (pol'š.: Warta, Oderan bassein), 19...82 m ü.m.t. korktusil. Lähembaine sur' lidn om Zelöna Gur 91 km suvhe orhal.

Klimat om ven valdmeren valatoitusenke. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om +9,4 C°, kezakun-elokun +17,3..+19,4 C°, tal'vkun-uhokun −0,1..+1,1 C°. Ekstremumad oma −27,1 C° (uhoku) i +37,5 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om +1,8 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +18,2 C° (uhoku). Paneb sadegid 556 mm vodes, enamba semendkus-elokus (57..75 mm kus), vähemba uhokus (35 mm) i sulakus (29 mm). Paneb lunt 32 päiväd tal'ves, lumikatken keskmäine korktuz ei ületa 2..4 sm tal'vkus-keväz'kus. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 68..70 % röunoiš sulakus-elokus, 88..90 % kül'mkus-vilukus, 77..84 % toižiš kuiš.

Eläjad

Vl 2020 lidnan eläjiden lugu oli 122 589 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 124..125 tuhad eläjid vll 1990−2015 (126 406 ristitud vl 1999). Läz 400 tuhad eläjid om lidnaglomeracijas (2015).

Transport

Avtobusad (27 maršrutad päiväl i nell' öl), tramvaid (koume jonod) i rel'sobusad oma kundaližeks transportaks lidnas. Lidnan MZK-kompanii holitab niid.

Gožuvan päraudtestancii eli renovacijas läbi vll 2009−2010. Ei ole kirhulišt raudteühtenzoitust. S3-mante ühtenzoitab Ščecin- i Zelöna Gor-lidnoidenke.

Galerei

• 
  Lidnan tobmuden sauvuz (2020)
• 
  Pühän Maria-neiččen Emäganpäivän kafedraline päjumalanpert', vn 2010 nägu (riman katoline, om saudud 12.-13. voz'sadoil)
• 
  Gožuvan LEK (2015)
• 
  Lidnan filarmonii (2012)
• 
  Gožuv-Vel'kopol'ski-päraudtestancii vl 2013

Irdkosketused

• Lidnan informacine sait (gorzow24.pl). (pol'š.)