Polo Marko

Marko Polo (ital.: Marco Polo; sünd. 15. sügüz'ku 1254, Venecii — kol. 8. viluku 1324, sigä-žo) oli italine torgovan da matkadai.

Polo Marko
ital.: Marco Polo
Marko Polo ravastuses (16. voz'sadan tundmatoman pirdajan fantazii)
radmižen toižend:	kaupmees, maadeavastaja, diplomaat, suursaadik, Maailmarändur, kirjutai, reisija, edheotai, memuarist
sündundan dat:	15. sügüz'ku 1254
sündundan sijaduz:	Venecii, Venezia vabariik[d]
valdkund:	Venezia vabariik[d]
kolendan dat:	8. viluku 1324 (69 vot)
kolendan sijaduz:	Venecii, Venezia vabariik[d]
tat:	Niccolò Polo[d]
Polo Marko VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš

Hän edesti ičeze matkad Azijadme tetabas «Mail'man erazvuiččendas»-kirjas. Nece kirj om arvokaz purde maiden Keskaigan geografijas, etnografijas da istorijas: Armenii, Iran, Kitai, Mongolii, Indii, Indonezii da erased toižed mad. No sanutas heilüid necen kirjan ezmäižen pästandan aigassai erasiden faktoiden todesižuses. Kacmata sihe, 14.-16. voz'sadoil kirj painoi lujas merimatkadajile, kartografoile da kirjutajile. Ozutesikš, ičeze päivlaskmaižen ten Indijha ecmižen aigan Hristofor Kolumb oti nece kirj laivha; tedoidajiden lugendan mödhe, Kolumb tegi 70 homaičendad kirjan lehtpoliš.

Polo-torgovanad, heiden kesken Marko Polo-ki, oliba elänuded Kitaiš 17 vot keskustamata.

Marko Polon elo da matkad löuziba ičeze kuvahaižen fil'miden äjudes, vll 2014−2016 «Marko Polo»-TV-serial (AÜV, anglijan kelel) läksi ekranoile.

Augotižlibund

Lugetas, miše Marko Polo oli sündnu venecižen Nikkolo Polo-torgovanan kanzha. Hänen kanzkund torgui juvelirižid tegesid i eriližmagutesid. Ei ole kaičenus varmdoid tundištusid Marko Polon sündundan aigas. 19. voz'sadal horvatižed tedoidajad ridatiba järgeližen versijan. Hö vahvištadas, miše Polo-kanzan olemižen Venecijas ezmäižed tundištused znamoitas 13. voz'sadan kahtendel polel, i kanzannimi mainitase kuti Poli di Dalmazia. Sen ližaks, vhesai 1430 Polo-kanz valdoi pertid Korčulas, nece om Horvatijas nügüd'.

Marko Polon sündund, hänen tatan i dädän ezmäine matk

Venecijan torgovanad saiba vägevut torguindas Keskmeren randoil 13. voz'sadal. Hö ei voigoi olda üks'kaikžikš niihe tedoidusihe, kudambid rohktad matkadajad tegiba Keskmäižes Azijas, Indijas i Kitaiš. Torgovanad el'genziba, miše mugoižed matkad avaitas uziden torgusiden näguid mömhä tavaroid, i miše torguind Päivnouzmmanke endustab heile äi ližad. Sidä vizid, meleltartund torguindha vei samha tedoid uziden maiden polhe oikti. Arni necen sün tagut kaks' sur't Venecijan torgovanad tegiba matkan Keskmäižhe i Päivnouzmaižhe Azijha.

Vl 1260 Nikolo (Markan tat) ühtes Maffeo-vellesenke oigenziba Krimha (Sudakha), sigä heiden koumanz' vell' (hänen nimi oli mugažo Marko) pidi ičeze torguindpert'. Krimaspäi hö oigenziba sil-žo maršrutal, kus vl 1253 Gijom de Rubrik oli matkadanu, ezmäi Sarai-Batuhu. Sigä vellesed mänetiba voz', sid' oigenziba edemba, Buhar-lidnha. Sišpäi hö ei voigoi pörtas kodihe koumes vodes ümbri, sikš miše Berke (Batijan vell') zavodi sodategendoid, i pördumine oliži varuline. Nelländel vodel, voimuseta pörta kodihe, Polo-velled ühtniba persižhe karavanha. Karavan oli männu Kitaihe. Hulagu-il'han oigenzi sidä Hanbalikha (nügüd'aigaižen Pekinan territorii), ičeze vellennoks, mongoliženno Hubilai-hanannoks. Sil aigal Hubilai läz oti vägi kitajižen Sun-dinastijan päl i tegihe pigai Mongolijan imperijan i Kitain üksinohjandajaks.

Vn 1266 tal'vel Polo-velled saisoiš Pekinhasai, Hubilai tegi vasttusen heidenke. Polo-velliden sanoiden mödhe, hän andoi heile kuldasišt paiczad (pästai arbaine hanan kirjutesidenke i štampoidenke) pördumha tagaze kodihe tugedusita i sanui oigeta kirješt Rimalaižele papale. Neciš kirjeižes pakičend oli kirjutadud oigeta hanale void Hristan kaumusennopäi Jerusalimas i hristanuskondan pühäpaginikoid. Mongolijan sur'oigenu Vatikanha läksi vellidenke ühtes, no matkan aigan hän läžeganzi i jäi.

Matkan aigan tedotuz tuli Nikolole hänen akan surmas i poigan sündundas. Poig oli sündnu severziš päiviš päliči hänen lähtendas matkadamha, vl 1254. Poigale andoihe Marko-nimen.

Markon tädi da däd' kazvatiba händast. Marko sai hüvän finansižen opendusen, mahtaškanzi ohjastada jügulaiv. Hänen tat nai tošti, Floradis Polo (Trevisan neiččel) oli Markon emindamaks.

Tuldes ujuden Venecijha vl 1269, velled löuziba, miše Klement IV-papa koli, i ut papad ei olend panenu völ radnikoičemha. Hö tahtoiba vaumita hanan pakičendad heredamba i pätiba lähtta uden papan valičendoita. Vl 1271 Polo-kanzankund oigenzi Jerusalimha otten Markod ühtes.

Marko Polon matk heimolaižidenke

Elo Kitaiš

Marko Polon matkoiden shem kartal

Šačž (nügüdläine Dun'huan) tegihe ezmäižen kitajižen lidnan, kudambha Polo-heimolaižed tuliba vl 1275. Sil-žo vodel hö saihe Hubilain kezaližhe rezidencijhasai Šan'dus (nügüd' Gan'su-provincijas). Polon sanoiden mödhe, han oli hengidunu heihe, andoi erazvuiččid käsköid, ei laskend hänele pörta Venecijha, eskai koumen voden joksten pidi händast Jančžou-lidnan gubernatoraks (CXLIV. jaguz, 2. kirj). Sen ližaks, Polo-kanzkund ühtni (kirjan mödhe) hanan armijan šingoteses i openzi händast kävutada katapul'tid otten lidnusid.

Polo-kanzan elon Kitaiš ümbrikirjutand mäneb aigan mödhe harvoin, necišpäi om jüged panda matkoiden tarkoiged maršrut. Oiged geografine ümbrikirjutand (kus taho om i äjak päiväd matkad sihesai) — necen tagut kirj om arvokaz. Mugažo Polo ümbrikirjutab kitajalaižiden jogapäivälišt elod, johtutab sen paloin bumagrahoiden kävutandas, starinoičeb erazvuiččiden agjoiden järgeližiš radonmahtoiš i keitandan veroiš.

Marko Polon ümbrikirjutandad oma täuded penid petusid, no hän diktui kirjutajale muštospäi. Polo pagiži persijan kelel, se oli rahvahidenkeskeižiden kontaktoiden kel' sil aigal. Hän kävuti persijan nimitusid. Polo openzi mongolijan kel't Kitaiš eläden, nece oli Kitain administracijan kel' sil pordol. Hän eli laptas kitajižes kundaspäi, sikš miše oli mongoližen ohjastusen ühtnijan. Polon tundištusen mödhe, kitajine kund pidi negativižikš evropižid varvarid.

Kitajine dinastijoiden Juan'-ši-aigkirj mainitab Po-Lo-nimen. Mugoi mez' mülüi laudkundha Ahmad-ministran rikondan sel'gitamižen mödhe. Nece mez' oli homaitud, sikš miše starinoiči imperatorale avoinmel'žikš Ahmadan pahoiš tegoiš.

Pördumine Venecijha

Vl 1291 Hubilai-han andoi üks' mongoližiš princessišpäi mehele — persižele Argun-il'hanale. Hot' hän ei tahtoind, miše Polo-kanz läksiži, no venecijalaižiden abu pidi hänele vemha neičešt varuitomil merenteil.

Marko Polon matkan znamoičend

Marko Polo jäti meile niiden sijiden ümbrikirjutandan, kus hän oli, edeližid matkadajid erineden. Hänen kirj tegihe populärižeks avaros i oli mugoižen Keskaigan läbi.

Äjad evropalaižed tedištiba bumagrahoiš, sagpal'mas i kävutadud poltamha mustoiš kiviš Marko Polon kal't.

Tedod kal'hiden magitesiden sijadusiš abutiba evropalaižile zavottä niiden torguind. Muga arabižiden torgovanoiden monopolii oli muretud. Se azj abuti evropalaižile koloniziruida mail'mad edesižes.

Elo Venecijas pördumižen jäl'ghe

Om tetab lujas vähä Marko Polon elos pördumižen jäl'ghe Kitaišpäi. Erasiden andmusiden mödhe, hän ühtni sodas Genujanke. Läz 1298 vot Polo putui plenha genujalaižile i oli sigä vn 1299 semendkuhusai. Hänele abutihe kirjutada johtutesid matkas, plenan aigan tuli hüvä kirj.

Joudutandan plenaspäi jäl'ghe Polo pörzihe Venecijha i nai. Donata-ak oli tetabal venecižel rodul. Naimiželos hänel koume tütärt oli: Fantina, Bellella i Moreta. Kaks' heišpäi oliba anttud torgovanoile Dalmacijaspäi. Mugažo Polo valdoi pertid. Hänen kodi oli Rio di San Giovanni Crisostomo- da Rio di San Lio-irdoiden saumal. Mugažo Polo ühtni kahtes penes käskuzkundaližes processas, om dokumentoid siš.

Vl 1324 Polo oli jo paha läžui i tegi zavetoičendan. Siš kuldasine paicza mainitase, kudambad saihe totarlaižes hanaspäi. Marko sai sidä Maffeo-dädäspäi, hän zavetoiči sidä Markole vl 1310. Sil-žo 1324 vodel Marko Polo koli. Hän oli mahapandud San Lorenco-jumalankodiš. Vl 1596 hänen kodi paloi lophu. Toštelmasen mödhe, vedatud kitajižes matkaspäi kalud oliba kaičemas sigä. 19. voz'sadal panihe mantazole pühäkodi, kus Polo oli mahapandud.

Kirj mail'man čudoiš

Kirjan lehtpol' eläban Polon aigoišpäi

Marko Polon kirjan original oli kirjutadud vanhfrancijan kelel. Rustičello Pizaspäi kirjuti Polon johtutesid plenan aigan. Kirj kogoneb nelläs palaspäi:

• ezmäine pala ümbrikirjutab Päivlaskmaižen i Keskmäižen Azijan territorijoid, kus Marko Polo oli edel kitajišt matkad.
• kahtendes palas — Kitain mad i Hubilai-hanan tanaz ümbrikirjutase.
• koumanz' pala starinoičeb mererandaližiš maiš: Japonii, Indii, Šrilank, Suvipäivnouzmaine Azii i Afrikan päivnouzmaine mererandpol'.
• nelländes palas erased sodad mongoloiden i heiden pohjoižsusedoiden keskes tegese.

«Kirj mail'man čudoiš» om üks' kaikiš populärižembišpäi istorižiden tedoidusiden objektoišpäi.

Ičeze sündundan jäl'ghe kirjan kätihe lähembaižiden maiden kelihe severziš voziš: venetan kel'he, latinan kel'he (kändused venetan i vanhfrancijan versijoišpäi), tagaze vanhfrancijan kel'he latinan versijaspäi. Kändmižen i toštkirjutamižen aigan vajehtihe, ližazihe vai heittihe tekstan fragmentid. Kaičenuziden manuskriptoiden keskes kaikiš amuižemb (F) om äjal lühüdamb toižid. Ezimeletaden, pidembad originaližed tekstad oma toižiden manuskriptoiden aluseks.

Vl 1995 Britanijan muzejan kitaižen keradusen Fransis Vud-kurator pästi populärižen kirjan. Siš hän pani heilündan alle Polon kitajižen matkan fakt i ezimeleti, miše venecijalaine kävuti tetabid hänele Persijan torgovanoiden ümbrikirjutandoid, da i kaik. Kirjan pästand kucui äi uzid tedoidusid Marko Polos, sauptihe enamba vauktoid läipoid, matkan uded todestused oma olmas nügüd'.

Torgovanan eziauguižed kirjutesed oliba sijiš tavaroid mömhä, niiden edenendan maršrutoiš i erazvuiččiden valdkundoiden elon ümbriolendas. Möhemba kirjutesile ližazihe mel'hetartujid populärižid kirjutusid egzotižiden maiden elos.

Nügüd'aigan kirjan kändused erazvuiččiš kelišpäi oma pästtud.

Mušt Marko Polos

• 
  Marko Polon muštpacaz Nan'pin-lidnas, Kitai, 2016
• 
  Paindud vl 1982 1000-arvoine italijan lir Marko Polon portretanke
• 
  Marko Polon sild (Lugou-sild) Pekinas. Lugetas, miše se mainitase Polon kirjas
• 
  Marko Polo-krater ümbrištonke Kudmaižen nägujal polel, nimi om vahvištadud vl 1961
• 
  Colias marcopolo (ižač) — Polo nimel nimitadud (vl 1888) lipkaine, putui vastha Afganistanas i Pamiran pautkil