Kemi (mugažo suomen i ročin kelil, suomen virkand [ˈkemi]; pohjoižsaam.: Giepma [ˈkie̯pma]) om lidn Suomenman lodehes, sen Laplandii-agjas. Agjan koumanz' lidnankund nelläspäi eläjiden lugun mödhe.

Kemi (veps., suom. i roč.)
Giepma (pohjoižsaam.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 19,409 ristitud
Pind 747,16 km²
Kemi (veps., suom. i roč.) Giepma (pohjoižsaam.)
Pämez' Matti Ruotsalainen
(2021—)
Telefonkod +358−16
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud vl 1869 Aleksandr II-imperatoran käskön mödhe kaičemha lahten pindad i varatoitamha lähtendad sihe. Vll 1893−1919 ezmäine cellülozantegim oli sauvomas, toine vl 1930. Raudte tuli lidnha vl 1902.

Kemi šingotase bumagan (Stora Enso) da kartonan (Metsä Fibre) tehmižel.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase Baltijan meren Botnižen lahten pohjoižrandal, nell' metrad ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Matkad Hel'sinkihesai om 620 km suvhe orhal, 710 km avtotedme vai raudtel, agjan Rovanem'-keskushesai om 100 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 120 km avtotel vai raudtedme.

Klimat om subarktine venon klimatan röunal. Voden keskmäine lämuz om +2,3 C°, kezakun-elokun +12,8..+16,0 C°, tal'vkun-keväz'kun −5,4..−9,7 C°. Ekstremumad oma −43,2 C° (uhoku) i +32,9 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −3,4 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +8,8 C° (viluku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum om +1,4 C°). Paneb sadegid 494 mm vodes, enamba elokus-redukus (58..63 mm kus), vähemba tal'vkus-semendkus (26..33 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 63..72 % röunoiš sulakus-heinkus, 87..92 % redukus-uhokus.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 747,16 km², sidä kesken man pind om kahesandez vaiše (95,32 km²), sokaz ma — 7,03 km², meri otab 644,81 km².

Tobmuz

vajehta

Kemin municipaline suim kogoneb 43 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Tero Nissinen (keväz'ku 2012 — 2020), Ossi Repo (radoi vll 2006−2012).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 26 928 ristitud, sil aigalpäi ristitišt poleneb. Vl 2000 se oli 23 689 eläjad, vl 2010 — 22 537 eläjad, vl 2020 — 20 742 eläjad.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 95,1 %, ročin kel' — 0,2 %, toižed keled — 4,7 %.

Sebruzlidnad

vajehta

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta