Kemi
Kemi (mugažo suomen i ročin kelil, suomen virkand [ˈkemi]; pohjoižsaam.: Giepma [ˈkie̯pma]) om lidn Suomenman lodehes, sen Laplandii-agjas. Agjan koumanz' lidnankund nelläspäi eläjiden lugun mödhe.
Lidnanznam | |
Valdkund | Suomenma |
Eläjiden lugu (2024) | 19,409 ristitud |
Pind | 747,16 km² |
Pämez' | Matti Ruotsalainen (2021—) |
Telefonkod | +358−16 |
Aigvö | tal'vel UTC+2, kezal UTC+3 |
Istorii
vajehtaEländpunktan aluz om pandud vl 1869 Aleksandr II-imperatoran käskön mödhe kaičemha lahten pindad i varatoitamha lähtendad sihe. Vll 1893−1919 ezmäine cellülozantegim oli sauvomas, toine vl 1930. Raudte tuli lidnha vl 1902.
Kemi šingotase bumagan (Stora Enso) da kartonan (Metsä Fibre) tehmižel.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase Baltijan meren Botnižen lahten pohjoižrandal, nell' metrad ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Matkad Hel'sinkihesai om 620 km suvhe orhal, 710 km avtotedme vai raudtel, agjan Rovanem'-keskushesai om 100 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 120 km avtotel vai raudtedme.
Klimat om subarktine venon klimatan röunal. Voden keskmäine lämuz om +2,3 C°, kezakun-elokun +12,8..+16,0 C°, tal'vkun-keväz'kun −5,4..−9,7 C°. Ekstremumad oma −43,2 C° (uhoku) i +32,9 C° (heinku). Kezaaigan minimum om −3,4 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +8,8 C° (viluku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum om +1,4 C°). Paneb sadegid 494 mm vodes, enamba elokus-redukus (58..63 mm kus), vähemba tal'vkus-semendkus (26..33 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 63..72 % röunoiš sulakus-heinkus, 87..92 % redukus-uhokus.
Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 747,16 km², sidä kesken man pind om kahesandez vaiše (95,32 km²), sokaz ma — 7,03 km², meri otab 644,81 km².
Tobmuz
vajehtaKemin municipaline suim kogoneb 43 ezitajaspäi.
Edeližed lidnan pämehed oma Tero Nissinen (keväz'ku 2012 — 2020), Ossi Repo (radoi vll 2006−2012).
Eläjad
vajehtaVl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 26 928 ristitud, sil aigalpäi ristitišt poleneb. Vl 2000 se oli 23 689 eläjad, vl 2010 — 22 537 eläjad, vl 2020 — 20 742 eläjad.
Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 95,1 %, ročin kel' — 0,2 %, toižed keled — 4,7 %.
Sebruzlidnad
vajehta- Sekešfehervar, Mad'jaranma (vspäi 1958)
- Tromsö, Norvegii (vspäi 1940)
- Volgograd, Venäma (1953)
Galerei
vajehta-
Lidnan ohjastusen pert' (2018)
-
Lüteranine jumalanpert' (om saudud vl 1902), vn 2016 nägu
-
Laplandijan sättutoitud tedoiden universitetan kampus vl 2015
-
Kul'turkeskuz, istorijan i čomamahton muzejad (2018)
-
Cellülozan tehmine (Metsä Fibre) vl 2009
Homaičendad
vajehta
Irdkosketused
vajehta- Lidnan ohjastusen sait (kemi.fi). (suom.) (angl.) (kit.)
Kemi Vikiaitas |