Bogorodick
Bogorodick (ven.: Богоро́дицк) om Venäman lidn da lidnankund Tulan agjan keskuzpalan suvipäivnouzmas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Bogorodickan rajonan administrativine keskuz.
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2018) | 31,139 ristitud |
| Pind | 26,9 km² |
| |
| Pämez' | Natal'ja Zenkina (reduku 2017—) |
| Telefonkod | +7−48 761-xx-xxx |
| Avtokod | 71 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii vajehta
Eländpunktan aluz om pandud vl 1663 kuti puine Bogorodickoi-lidnuz sodapostan sijas, kaiči Venäman röunad. Nimitaškanzihe nügüdläižikš 18. voz'sadal. Kätihe lidnad Bogorodickoje-žiloks vl 1763, sid' slabadaks vl 1768. Oli Jekaterina II-imperatornaižen personaližeks volostikš vspäi 1765, hänen illegitimine Aleksei Bobrinskii-poig eli lidnas hätken. Bobrinskii-grafoiden usadib peizažpuištonke om saudud lidnusen sijas vll 1771−1784. Bogorodick sai makundan lidnan oficiališt statusad vl 1777. «Moskv — Jelec»-raudtekeskust läbiti lidnad 1870-nzil vozil. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli okkupiruidud nacistoil (15. kül'mku — 15. tal'vku 1941), sen kaks' koumandest oli pandud mantazole.
Bogorodick šingotase ladimiden tegimil (rezistorad da lämuzdiodad, märičemižladimed, kuivadimed, fumigatorad) i polimertegesiden edheotandal torvveimiden täht. Tehnohimižiden tegesiden tegim radoi vhesai 2010, pästi ratud materialiden kristalloid i lazerad niidenke.
Geografijan andmused vajehta
Lidn sijadase rajonan pohjoižröunanno, Upört-jogen üläjoksmusen molembil randoil (ven.: Упёрта 63 km pitte, Okan oigedpol'ne bassein), 220 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Regulärine pertišt om jogen oiktal randal, uit puištonke oma saudud lidnan keskuzpalas i pohjoižpäivnouzmas. Matkad Tulhasai om 57 km lodeheze orhal, 67 km avtotel vai 80 km raudtel. Lähembaižed lidnad oma Kirejevsk, Uzlovai i Donskoi 25..30 km pohjoižpolehe. Ždank-raudtestancii (ven. Жданка) radab lidnan lodehes vspäi 1874, nimitihe suvipäivnouzmaižen külän mödhe, stancijan nimi oli Bogorodick vhesai 1904. «Don»-avtote (M4-trass) mäneb lidnan päivlaskmadme, sen maksline ümbärte om saudud severziš-se kilometriš päivlaskmaižemb.
Bogorodick om lidnankundan üks'jäine eländpunkt. Lidnankundan pind — 26,90 km².
Eläjad vajehta
Vl 1897 lidnan ristitišt oli 4 800 eläjad, vl 1939 — 13 194 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 31 897 ristitud, rajonan koume videndest. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 32..34 tuhad eläjid vll 1979−2001 i 2006 (34 tuh. rist. vl 1992). Ortodoksižen hristanuskondan Emäganpäivän päjumalanpert' (om saudud vll 1831−1837), kaks' jumalanpertid i koume časounäd[1] oma olmas lidnas.
Professionaližen opendusen aluzkundad oma Bogorodickan politehnine kolledž[2] i Bogorodickan maižanduzkolledž.[3]
Galerei vajehta
-
Emäganpäivän päjumalanpert'
(vn 2009 nägu) -
Bobrinskii-heimon usadiban pert'kulu kesked Bolotovan puištod -
Grafanuit i Leninan ird pert'kuluspäi -
Ždank-raudtestancijan sauvuz
Homaičendad vajehta
Irdkosketused vajehta
| Bogorodick Vikiaitas |
| Tulan agjan lidnad | ||
| Aleksin | Belöv | Bogorodick | Bolohovo | Čekalin | Donskoi | Jasnogorsk | Jefremov | Kimovsk | Kirejevsk | Lipki | Novomoskovsk | Plavsk | Sovetsk | Suvorov | Ščokino | Tul | Uzlovai | Venöv | ||