Bogorodick

Bogorodick (ven.: Богоро́дицк) om Venäman lidn da lidnankund Tulan agjan keskuzpalan suvipäivnouzmas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Bogorodickan rajonan administrativine keskuz.

Bogorodick
Богородицк

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2021)	29,560 ristitud
Pind	26,9 km²
Pämez'	Natal'ja Zenkina (reduku 2017—)
Telefonkod	+7−48 761-xx-xxx
Avtokod	71
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud vl 1663 kuti puine Bogorodickoi-lidnuz sodapostan sijas, kaiči Venäman röunad. Nimitaškanzihe nügüdläižikš 18. voz'sadal. Kätihe lidnad Bogorodickoje-žiloks vl 1763, sid' slabadaks vl 1768. Oli Jekaterina II-imperatornaižen personaližeks volostikš vspäi 1765, hänen illegitimine Aleksei Bobrinskii-poig eli lidnas hätken. Bobrinskii-grafoiden usadib peizažpuištonke om saudud lidnusen sijas vll 1771−1784. Bogorodick sai makundan lidnan oficiališt statusad vl 1777. «Moskv — Jelec»-raudtekeskust läbiti lidnad 1870-nzil vozil. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli okkupiruidud nacistoil (15. kül'mku — 15. tal'vku 1941), sen kaks' koumandest oli pandud mantazole. Vl 2005 mülütihe lähišt lidnanvuittušt Ždankovskii-žilod lidnha mikrorajonaks.

Bogorodick šingotase ladimiden tegimil (rezistorad da lämuzdiodad, märičemižladimed, kuivadimed, fumigatorad) i polimertegesiden edheotandal torvveimiden täht. Tehnohimižiden tegesiden tegim radoi vhesai 2010, pästi ratud materialiden kristalloid i lazerad niidenke.

Geografijan andmused

Lidn sijadase rajonan pohjoižröunanno, Upört-jogen üläjoksmusen molembil randoil (ven.: Упёрта 63 km pitte, Okan oigedpol'ne bassein), 220 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Regulärine pertišt om jogen oiktal randal, uit puištonke oma saudud lidnan keskuzpalas i pohjoižpäivnouzmas.

Matkad Tulhasai om 57 km lodeheze orhal, 67 km avtotel vai 80 km raudtel. Lähembaižed lidnad oma Kirejevsk, Uzlovai i Donskoi 25..30 km pohjoižpolehe. Ždank-raudtestancii (ven. Жданка) radab lidnan lodehes vspäi 1874, nimitihe suvipäivnouzmaižen külän mödhe, stancijan nimi oli Bogorodick vhesai 1904. «Don»-avtote (M4-trass) mäneb lidnan päivlaskmadme, sen maksline ümbärte om saudud severziš-se kilometriš päivlaskmaižemb.

Tobmuz

Bogorodick om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnankundan pind — 26,90 nellikkilometrad.

Eläjad

Vl 1897 lidnan ristitišt oli 4 800 eläjad, vl 1939 — 13 194 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 31 897 ristitud, rajonan koume videndest, vn 2021 — 29 560 ristitud. Kaik 31 263 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 32..34 tuhad eläjid vll 1979−2001 i 2006 (34 tuh. rist. vl 1992).

Ortodoksižen hristanuskondan kuz' pühäpertid oma kaičenus i saudud lidnas: Emäganpäivän päjumalanpert' (om saudud vll 1831−1837), jumalanpert', kodijumalanpert', koume časounäd. Niiden ližaks Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert' (letihe vll 1816−1821) ei ole kaičenus, oli vhesai 1939.

Lapsiden opendusen aluzkundad oma severz'-se päivkodid, keskškolad. Professionaližen opendusen aluzkundad oma Bogorodickan politehnine kolledž i Bogorodickan maižanduzkolledž.

Galerei

• 
  Emäganpäivän päjumalanpert', vn 2009 nägu
• 
  Bobrinskii-heimon usadiban pert'kulu kesked Bolotovan puištod (2013)
• 
  Grafanuit i Leninan ird pert'kuluspäi (2006)
• 
  Ždank-raudtestancijan sauvuz vl 2010

Irdkosketused

• Lidnan lehtpoled rajonan tobmuden aluzkundoiden bogoroditsk.tularegion.ru-saital. (ven.)