Samaran agj
| |||||
Pälidn | Samar | ||||
Pind - Ühtes |
50-nz' 53 565 km² | ||||
Eläjiden lugu - Kaik |
12-nz' 3,193,514 ristitud (2018) | ||||
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš |
11-nz' 1275,1 mlrd rub. (2016) | ||||
Federaline ümbrik | Volgaveren | ||||
Venäman ekonomine region | Volganrandaline | ||||
Valdkundkel' (-keled) | venäkel' | ||||
Gubernator | Dmitrii Azarov (velgusentäutai) | ||||
Ohjastusen ezimez' | Aleksandr Nefödov | ||||
Gubernijan Duman ezimez' | Viktor Sazonov | ||||
Gimn | Samaran agjan gimn | ||||
Avtokod | 63, 163 | ||||
Aigvöd | UTC+4 (MSK+1) |
Samaran agj (ven.: Самарская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.
Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.
Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Samar.
Keled
vajehtaValdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.
Istorii
vajehtaSamaran agj om olmas vs 1928 semendkun 14. päiväspäi. Vozil 1929−1935 nimitihe sidä Keskvolgan randaks, vozil 1935−1936 — Keskvolgan agjaks, vozil 1936−1992 — Kuibiševan agjaks.
Samaran agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 2006 5. päiväl tal'vkud Gubernijan Duman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sen-žo voden 18. päiväl tal'vkud da om väges möhembaižidenke vajehtusidenke. Se vajehti endišt Päkäskust, kudamb oli vahvištadud vn 1998 22. päiväl sügüz'kud Gubernijan Duman ühtnijoil da oli allekirjutadud sen-žo voden 13. päiväl redukud.
Geografijan andmused
vajehtaAgjal om röunoid Orenburgan agjanke suvipäivnouzmas, Kazahstananke (sen Päivlaskmaižen Kazahstanan agjanke) suves üks'jäižel čokkoimel, Saratovan da Ul'janovskan agjoidenke päivlaskmas, Tatarstanan Tazovaldkundanke pohjoižes. Samaran agj om mererandatoi.
Pind om 53 565 km², sidä kesken mec otab 7 601 km² (territorijan 13 %). Samaran agj levigandeb Volgan keskjoksmusen randpolil. Kaikiš surembad ratud vezištod oma Kuibiševan da Saratovan vezivaradimed.
Kaikiš korktemb čokkoim om Kaclii-kukkaz (381 m).
Londuseližed varad oma kivivoi, londuseline gaz, palab šoidkivi, sauvondmaterialad (letked, mouckivi, dolomit, saved), reskvezi, gidroenergii.
Tobmuz
vajehtaAgjan pämez' nimitase gubernatoraks. Dmitrii Azarov tegeb gubernatoran velgusidme vs 2017 sügüz'kun 25. päiväspäi. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Gubernator märičeb Ohjastusen strukturad da paneb sen ühtnijoid radnikusile. Ezmäine varagubernator radab Ohjastusen ezimeheks, Aleksandr Nefödov om pandud Ohjastusen ezimehen radnikusele vn 2012 kezakun 19. päiväl ühtmel'žen sättutandan jäl'ghe Gubernijan Dumas. Mugažo viž muite varagubernatorad da ühesa Ohjastusen varaezimest oma gubernatorale abhu.
Samaran agjan üks'kodine parlament om Gubernijan Dum. Kaik rahvaz valičeb sen 50 ezitajad videks vodeks. Viktor Sazonov radab Gubernijan Duman ezimeheks vn 2001 tal'vkun 18. päiväspäi nelländen strokun jäl'geten.
Radonoigendai tobmuz om Samaran agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, departamentad, ohjandused, radnikoičendad da valdkundaližed inspekcijad alištudas Ohjastusele.
Valitihe gubernatorad vn 2014 14. päiväl sügüz'kud, edeline gubernator sai vägestust ezmäižes turas (91,35 %) da oli ranu kahtenden strokun. Gubernijan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (6. kucund).
Eläjad
vajehtaVn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe agjan eläjiden lugu oli 3 215 532 ristitud[2]. Kaikutte nellänz' ristit videspäi om lidnalaine.
Kaik om üks'toštkümne lidnad agjas da 14 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 100 tuh. eläjid, surembaspäi penembha) oma Tol'jatti, Sizran' da Novokuibiševsk. Vl 2017 kaik oli 17 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2010): venälaižed — 82,3 %, totarlaižed — 3,9 %, čuvašalaižed — 2,6 %, mordvinalaižed — 2,0 %, ukrainalaižed — 1,3 %, armenijalaižed — 0,7 %, kazahlaižed — 0,5 %, azerbaidžanlaižed — 0,4 %, uzbekalaižed — 0,4 %, toižed rahvahad — 2,0 %, rahvahuden ozutandata — 3,9 %.
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehta- Samaran agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine sait (samregion.ru). (ven.)
- Samaran Gubernijan Duman oficialine portal (samgd.ru). (ven.)
Samaran agjan lidnad | ||
Čapajevsk | Kinel' | Neftegorsk | Novokuibiševsk | Oktäbr'sk | Otradnii | Pohvistnevo | Samar | Sizran' | Žigulövsk | Tol'jatti | ||