Dubovk
Dubovk (ven.: Дубо́вка) om Venäman lidn Volgogradan agjan keskuzpalan suves. Se om Dubovkan rajonan administrativine keskuz.
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2020) | 13,659 ristitud |
Pind | 20 km² |
Pämez' | Tat'jana Kuriševa (reduku 2014—, Татьяна Курышева) |
Telefonkod | +7−84 458-xx-xxx |
Avtokod | 34, 134 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii
vajehta14. voz'sadan Kuldaižen Ordan lidnan jändused (Vodänan lidneihut) sijadasoiš kahtes kilometras pohjoižhe Dubovkaspäi vezivaradimen randal.
Eländpunktan aluz om pandud kozakoil vl 1734 Venälaižen imperijan ohjastusen käskön mödhe elänzoitmaha da kaičemha tahondad ümbrištonke. Stanic kätihe posadaks vl 1785, sai lidnan statusad vl 1803. Dubovk oli torgovanoiden lidnaks, om kaičenus äi vanhid pertid heišpäi. 1860-nzil vozil saudihe raudted Caricinhasai, i lidnan znamoičend poleni, no se-žo tegimišt šingotihe. Ristitišt poleni Rahvahanikoiden sodan jäl'ghe i Caricinan lähembusen tagut. Suren voinan aigan lidn jäi nevondkundaližen, varaväged da sodagospitalid sijazisoiš lidnas.
Dubovk šingotase sömtegimišton keskuseks (villänpurnud, lihakombinat, leibtegim, mineraližen veden edheotand), mugažo punümbriradai tegim[1], gofriruidud kartonan pästandan kompanii i sauvondmaterialiden minikombinat ratas.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase Volgogradan vezivaradimen (Volgan) oiktal randal, Volgaveren ülüden päivnouzmaižil pautkil, 50 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Matkad Volgogradhasai om 37 km suvhe avtotedme vai mödvedhe, keskushesai — 52 km. Toine lähembaine lidn om Volžskii.
Tobmuz
vajehtaDubovk om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnankundan pind — 409,83 km².
Lidnankundan tobmuden pämez' om sen Duman ezimez'. Lidnankundan Administracii om likvidacijan pordhal vn 2023 tal'vkuspäi, Vladimir Novičenko radoi sen jäl'gmäižen pämehen vn 2013 sügüz'kuspäi.
Eläjad
vajehtaVn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 14 347 ristitud, rajonan pol'. Kaik 14 165 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb ristitišt oli 18 203 eläjad vl 1913.
Ortodoksižen hristanuskondan kahesa pühäpertid[2] oma kaičenus i saudud lidnas: Voznesenjan naižjumalankodi (Joann-endustajan jumalanpert' i nell' časounäd), kaks' jumalanpertid i časoun'. Niiden ližaks kaks' päjumalanpertid i kaks' jumalanpertid ei ole kaičenus.
Dubovkan zooveterinarine[3] i pedagogine[4] kolledžad oma lidnan professionaližen opendusen aluzkundoikš.
Galerei
vajehta-
Dubovkan tobmuden sauvuz (2015, ende Bauer-edheotajan konditerine lauk)
-
Joann-endustajan jumalanpert' Voznesenjan naižjumalankodiš, vn 2016 nägu
-
Torguindkeskuz vl 2015
-
Pedagogine kolledž (2013)
-
Pühän Stroican jumalanpert', vn 2015 nägu
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehtaDubovk Vikiaitas |
Volgogradan agjan lidnad | ||
Dubovk | Frolovo | Kalač Donal | Kamišin | Kotel'nikovo | Kotovo | Krasnoslobodsk | Leninsk | Mihailovk | Nikolajevsk | Novoanninskii | Pallasovk | Petrov Val | Serafimovič | Surovikino | Žirnovsk | Urüpinsk | Volgograd | Volžskii | ||