Slüdänk (ven.: Слюдянка) om Venäman lidn da lidnankund Irkutskan agjan suves. Se om Slüdänkan rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn.

Slüdänk
Слюдянка
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2017) 18,241 ristitud
Pind 38,7 km²
Slüdänk Слюдянка
Pämez' Vladimir Sendzäk
(reduku 2012—)
Telefonkod +7−39 544-xx-xxx
Avtokod 38, 85, 138
Aigvö UTC+8 (MSK+5)

Istorii

vajehta

Vl 1647 jenisejalaine Ivan Pohabov-kozak pani lidnust necil sijal, no sirtihe 7 km pohjoižhe sinnä, kus Kultuk-žilo sijadase. Vspäi 1802 Slüdänk-tal'vdundsija oli olmas. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud Transsibirižen raudten stancijaks vl 1899 sauvomha da holitamha raudted, nimitihe stancijad da joged loštkiven lähižen löudmižsijan mödhe (ven.: слюда). Vl 1905 jonused ajeleškanziba. Kätihe radnikžiloks vl 1928, sai lidnan statusad vl 1936.

Suren sodan jäl'ghe löuzihe läz 200 mineraloid lidnan ümbrištos. Om raudkivendon i apatitan löudmižsijid, no ned seištas radmata sijadusen tagut Baikal-järven kaičendzonas.

Slüdänk šingotase raudten edheotandoil, mouckiven samižel pästamha cementad Angarskas, vauktan mramoran samižel, kiviümbriradajal tegimel da turizmal, mugažo leibtegim i pilindmaterialoiden edheotand ratas. Loštkiven samine om loptüd vl 1975 kävutamha Aldanan mineralad.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase Baikal-järven suvipäivlaskmaižel randal, 470 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, korktan Hamar-Daban-mägisel'ganno i Šamanan nemel (ven.: Шаманский мыс). Pened Slüdänk-jogi i Pohabih-jogi (ven.: Похабиха, 20 km pitte) lanktas järvhe lidnan röunoiš. Matkad Burätijhasai om 25 km suvhe orhal, Irkutskhasai om 80 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 110 km «Baikal»-trassadme (R-258) vai 126 km Transsib-raudtedme. Lähembaine lidn om Baikal'sk 33 km suvipäivnouzmha orhal, 38 km «Baikal»-avtotel vai Transsibal, se om rajonan kahtenz' lidn.

Voib olda lujid manrehkaidusid (11 ballhasai 12:späi), mugoižed oliba vll 1862, 1959, 1995, 1999 i 2008.

Ojandeh-žilo (ven.: Сухой Ручей, 291 rist. vl 2012) i Burovščin-žilo (51 rist. vl 2012) mülüdas lidnankundha Slüdänkan ližaks. Lidnankundan pind — 436,34 km².

Eläjad

vajehta

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 18 574 ristitud, lidnankundan — 18 927 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 23 tuhad eläjid vl 1967. Vl 2017 kaik 18 581 ristitud elihe lidnankundas.

Ortodoksižen hristanuskondan puine ph. Mikulain jumalanpert'[1] (om saudud vl 1915) i katoline ph. Jurgijan-vägestusenkandajan časoun' oma olmas lidnas.

Professionaližen opendusen lähembaine aluzkund sijadase Baikal'skas.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta
  1. Slüdänkan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

Irdkosketused

vajehta



Irkutskan agjan lidnad
Alaudinsk | Alzamai | Angarsk | Baikal'sk | Birüsinsk | Bodaibo | Bratsk | Čerömhovo | Irkutsk | Kirensk | Sajansk | Sibirin Usol'je | Slüdänk | Svirsk | Šelehov | Zim | Železnogorsk Ilimal | Taišet | Tulun | Ust'-Ilimsk | Ust'-Kut | Vihorevk