Penzan agj

Penzan agj
Пензенская область

Penzan agjan flag Penzan agjan znam
Pälidn	Penz
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	56-nz' 43,352 km² 0,97
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	35-nz' 1,331,655 ristitud (2018) 30,72 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	53-nz' 338,6 mlrd rub. (2016) 251,7 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Volgaveren
Venäman ekonomine region	Volganrandaline
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Ivan Belozercev
Ohjastusen ezimez'	hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez'	Valerii Lidin
Gimn	Penzan agjan gimn
Avtokod	58
Aigvöd	UTC+3 (MSK+0)

Penzan agj (ven.: Пензенская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Volgaveren federaližhe ümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Penz.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

Penzan agj om olmas vs 1939 uhokun 4. päiväspäi.

Penzan agjan Päkäskuz om vahvištadud vn 1996 10. päiväl sügüz'kud Käskusenandajan Suiman ühtnijoil, allekirjutadud agjan Administracijan pämehel sil-žo päiväl da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke.

Geografijan andmused

Penzan agjan reljefan kart.

Agjal om röunoid Ul'janovskan agjanke päivnouzmas, Saratovan agjanke suves, Tambovan agjanke päivlaskmas, Räzanin agjanke lodehes, Mordovijan Tazovaldkundanke pohjoižes. Penzan agj om mererandatoi.

Pind om 43 352 km², sidä kesken mec otab territorijan videndest. Kaikiš pidembad oma Suranjogi da Mokšanjogi, ned mülüdas Volgan oigedpol'žhe basseinha. Päivlaskmaižed da suvipäivlaskmaižed joged mülüdas Donan basseinha. Kaikiš suremb ratud vezišt om Suran vezivaradim.

Kaikiš korktemb čokkoim om Hvalinskan kukkazsel'gan nimetoi taho (342 m).

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz +19,9 C°, uhokun — −9,3 C°, voden keskmäine lämuz +5,2 C°. Paneb sadegid 450..500 mm vodes tobjimalaz, no voib olda 350..775 mm röunoiš.

Londuseližed varad oma kivivoi, turbaz, titan, cirkonii, sauvondmaterialad (letked, saved, mouckivi, sauvondgips), mineraližed mujud, fosforitad, reskvezi.

Tobmuz

Agjan Käskusenandajan Suiman ištundsija Penzas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Ivan Belozercev radab gubernatoran vs 2015 semendkun 25. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile.

Penzan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 36 ezitajad videks vodeks. Valerii Lidin radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2015 elokun 11. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Penzan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, departamentad, ohjandused da komitetad alištudas Ohjastusele.

Vn 2015 13. päiväl sügüz'kud valitihe gubernatorad, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (86,04% änid). Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2012 14. päiväl redukud.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 386 186 ristitud. Lidnalaižen ristitišton pala om 68,5% (2018).

Kaik om üks'toštkümne lidnad agjas da 16 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 50 tuh. ristituid, surembaspäi penembha) oma Kuzneck da Zarečnii (Penzan kaimdailidn). Vl 2017 kaik om 10 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 84,1%, totarlaižed — 6,2%, mordvinalaižed — 4,0%, ukrainalaižed — 0,6%, čuvašalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 1,6%, rahvahuden ozutandata — 3,1%.

Irdkosketused

• Penzan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (pnzreg.ru). (ven.) (angl.) (saks.)
• Penzan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zspo.ru). (ven.)