Pol'šanmalaižed
Pol'šanmalaižed (pol'š.: Polacy [pɔˈlat͡sɨ], mez' üks'lugus: Polak, naine üks'lugus: Polka) oma indoevropalaine, slavine rahvaz. Elädas Pol'šanmas da lähižiš maiš (Čehanma, Litvanma, Vaugedvenäma), om äi eläjid pol'šan augotižlibundanke Amerikas.
Pol'šanmalaižiden rahvankel' om pol'šan kel', AÜV:oiden i Kanadan eläjad pagištas anglijan kelel mugažo. Eläjiden Pol'šanmas uskond om katoline jumalankodikund nacionaližen valdkundan alusenpanendan aigaspäi.
Istorii
vajehtaRahvahan erine istorii zavodihe 10. voz'sadal meiden erad. Ezmäižed valdkundad oliba sätud nügüdläižen Pol'šanman päivlaskmas. Ven reljef i sijaduz ristteil kucuiba migrantoiden äjüt Evropan toižiš regionoišpäi. Reč Pospolitai-valdkund oli olmas voz'sadoiš, i sen tolerantine politik rahvahan vähembusiden kosketaden vedi etnižiden gruppiden kirjavannoks mülükundannoks.
Erinedas rahvahan etnografižid gruppid geografižen sijadusen mödhe Pol'šanmas (keskuzregion, Sur' Pol'šanma, Pen' Pol'šanma, Mererand, Silezii), mugažo om severz'-se subetnižid gruppid — guralid, kašubad (kaičiba kel't i rahvahanveroid), mazurad, kurpad (alištuiba assimiläcijale läz täuzin) da toižed.
Leviganduz
vajehtaPol'šanmalaižiden i rahvahanikoiden pol'šan augotižlibundanke lugu om 55..60 millionad ristituid mirus, sidä kesken Pol'šanmas 38 mln (enamba 97 % ristitištos), AÜV:oiš 10,6 mln (2015), Brazilijas 2,4 mln (2015), Saksanmas 2,25 mln (2018), Francijas 1,35 mln (2012), Kanadas 1 mln (2013), Sures Britanijas 695 tuh. (2019), Argentinas 500 tuhad (2014).
Pol'šanmalaižed oma EÜ:n kudenz' rahvaz lugumäran mödhe.
Homaičendad
vajehta
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |