Novosibirskan agj

Novosibirskan agj
Новосибирская область

Novosibirskan agjan flag Novosibirskan agjan znam
Pälidn	Novosibirsk
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	19-nz' 177 756 km² 4,31
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	16-nz' 2,788,849 ristitud (2018) 15,69 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	16-nz' 1084,6 mlrd rub. (2016) 391,4 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Sibirin
Venäman ekonomine region	Päivlaskmaižen Sibirin
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Andrei Travnikov (velgusentäutai)
Ohjastusen ezimez'	hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez'	Andrei Šimkiv
Avtokod	54, 154
Aigvöd	UTC+6 (MSK+3)

Novosibirskan agj (ven.: Новосибирская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Sibirin federaližhe ümbrikho.

Agjan pälidn da kaikiš suremb lidn om Novosibirsk.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

Novosibirskan agj om olmas vs 1937 sügüz'kun 28. päiväspäi.

Novosibirskan agjan Päkäskuz om vahvištadud vn 2005 18. päiväl sulakud da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke. Se vajehti endišt Päkäskust, kudamb oli vahvištadud vn 1996 5. päiväl sulakud.

Geografijan andmused

Novosibirskan agjan reljefan kart.

Agj röunatab Kemerovon agjanke päivnouzmas, Altajan randanke suves, Kazahstananke suvipäivlaskmas, Omskan agjanke päivlaskmas, Tomskan agjanke pohjoižes. Novosibirskan agj om valdmererandatoi.

Pind om 177 756 km², sidä kesken mec otab nelländest (44 900 km²). Agj mülüb mecan, mecstepin da stepin zonha. Vasüganan so otab agjan pohjoižpolen. Znamasižed joged oma Ob', Om' (Irtišan ližajogi) da Karasuk. Kaikiš järedamb reskvezišt om ratud Novosibirskan vezivaradim, solakaz vezišt — Čani-järv.

Reljef om tazo tobjimalaz. Obin oiged rand om kukhikahan Salairan kräžan pala — amuižed mäged agjan päivnouzmas, agjan kaikiš korktemb nimetoi čokkoim sijadase sigä (502 m).

Klimat om kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +18..+20 C°, vilukun lämuz om −16 C° suves da −20 C° pohjoižes. Paneb sadegid 425 mm vodes, tal'vel oleleb niid vähemba.

Londuseližed varad oma kivihil', kivivoi, turbaz, titan, cirkonii, kuld, sauvondmaterialad (mramor, saved, letked), reskvezi, gidroenergii.

Tobmuz

Agjan Ohjastusen ištundsija Novosibirskas.

Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Andrei Travnikov tegeb gubernatoran velgusidme vs 2017 redukun 6. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks, ei sa enamba kaht strokud jäl'geten. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen ezimez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator, kaks' muite varagubernatorad, üks' ezmäine Ohjastusen varaezimez', nell' Ohjastusen muite varaezimest, mugažo Gubernatoran da Ohjastusen Administracii oma hänele abhu.

Novosibirskan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 76 ezitajad videks vodeks. Andrei Šimkiv radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2015 sügüz'kun 29. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Novosibirskan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, departamentad, ohjandused da inspekcijad alištudas Ohjastusele.

Vn 2014 14. päiväl sügüz'kud valitihe gubernatorad jäl'gmäižen kerdan, enzne Vladimir Gorodeckii-gubernator sai vägestust ezmäižel tural (64,97% änid). Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2015 13. päiväl sügüz'kud.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 2 665 911 ristitud. Kaikutte kahesanz' eläi kümnespäi om lidnalaine.

Kaik om nell'toštkümne lidnad agjas da 17 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 50 tuh. ristituid, surembaspäi penembha) oma Berdsk i Iskitim. Vl 2017 kaik om 21 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 88,7%, saksalaižed — 1,2%, totarlaižed — 0,9%, ukrainalaižed — 0,8%, uzbekalaižed — 0,5%, kazahlaižed — 0,4%, tadžikalaižed — 0,4%, armenijalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 2,0%, rahvahuden ozutandata — 4,7%.

Irdkosketused

• Novosibirskan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (nso.ru). (ven.)
• Novosibirskan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zsnso.ru). (ven.) (angl.)