Medvežjegorskan rajon

Medvežjegorskan rajon (ven.: Медвежьегорский район, karj.: Karhumäki piiri, suom.: Karhumäen piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Medvežjegorskan rajon
Медвежьегорский район (ven.)
Karhumäki piiri (karj.)
Karhumäen piiri (suom.)
Znam
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Medvežjegorsk
Eläjiden lugu (2016) 28,602 ristitud
Pind 13,694 km²
Medvežjegorskan rajon Медвежьегорский район (ven.) Karhumäki piiri (karj.) Karhumäen piiri (suom.)

Administrativine keskuz om Medvežjegorsk-lidn. Rajonan ristitišton pol' eläb siš.

Istorii

vajehta

Kaikiš amuižemb mail'mas mif Elonpus om löutud rajonan territorijal, se om jo olmas viž tuhad vot.

Rajonan aluz om pandud vl 1927 Karjalha, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe.

Suren Tatanman sodan aigan vozil 1941 (tal'vku) — 1944 (kezaku) Suomenman sodaväged oliba rajonas i Medvežjegorskas.

Vl 1945 rajonan territorijan pala (3 küläkundad) läksi udessündutadud Segežan rajonha. Vl 1955 ühtištuihe rajonad enččenke Segjärven rajonanke (päiči kahtes küläkundas), vl 1959 — enččenke Änižentaguižen rajonanke.

Vl 1996 rajonan päkäskuz om vahvištadud.

Geografijan andmused

vajehta

Medvežjegorskan rajon om Karjalan Tazovaldkundan keskuztaho. Pind — 13 694 nellikkilometrad (nellänz' sija tazovaldkundas 18späi).

Om röunoid 6 Venäman rajonanke:

Änine lainištab rajonan suvižid randoid. Sen Änižentaguižen pol'sar' da Kiži-sar' mülüdas rajonha.

Jogiden tobj pala mülüb Vauktan meren basseinha, pen' pala — Änižen i Atlantižen valdmeren basseinha. Znamasine jogi om Vig, sen üläjoksmuz. Kaikiš suremb järv-vezivaradim om Segjärv (suom. i karj. Seesjärvi, 815 km²) rajonan pohjoižel röunal Segežan rajonanke. Sen basseinan Volom- da Porust- joged oma lujas kos'kekahad. Vaugedmeren-Baltijanmeren veziten pala läbitab rajonan keskust vspäi 1933.

Klimat om ven pehmed meren klimatan pirdoidenke. Vilukun keskmäine lämuz om −11,9 C°, heinkun kesklämuz om +15,7 C°.

Londuseližed varad oma kvarcitad, dolomitad, šoidkivi (šungit[1]), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii alajagase 9 municipaližhe ühtnikha: 3 lidnankund da 6 küläkundad.

Tobmuz

vajehta

Käskusenandai tobmuz om Rajonan Nevondkund (ven. Совет района) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb kundoiden ezitajid nelläks vodeks, sid' ezitajad valitas Rajonan Nevondkundan ühtnijoid. Järgvaličendad kundoihe oliba vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl (kudenz' kucund). Nikolai Tihonov radab Rajonan Nevondkundan ezimehen da rajonan pämehen vs 2013 redukun 10. päiväspäi toižen strokun jäl'geten. Rajonan Nevondkundan ezitajad valitas rajonan pämest i rajonan administracijan pämest ičeze valdatusiden strokun lophusai.

Vs 2013 kül'mkun 21. päiväspäi[2] Vladimir Karpenko om valitud i radab rajonan administracijan pämeheks kontraktan mödhe.

Eläjad

vajehta

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 38 388 ristitud, vl 2010 — 31 864 ristitud.

Kaik om 147 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 1 lidn, 2 lidnanvuittušt žilod, 31 külänvuittušt žilod, 4 raudtestancijad-eländpunktad, 108 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma lidnanvuiččed Pindušid-žilo (4,5 tuh. rist. vl 2016) da Povenec-žilo (1,9 tuh. rist. vl 2016), molembad sijadasoiš läz Medvežjegorskad; mugažo sured oma Sur' Laht-külä (1,0 tuh. rist. vl 2013) da Talvoja-külä (1,0 tuh. rist. vl 2013).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%)[3]: venälaižed — 82,3%, karjalaižed — 6,6%, vaugedvenälaižed — 5,0%, ukrainalaižed — 2,5%, pol'šanmalaižed — 0,9%, suomalaižed — 0,8%, toižed rahvahad — 1,8%, rahvahuden ozutandata — 0,1%.

Vl 2002 kaik 48 vepsläšt eli rajonas (0,12% sen ristitištospäi).

Ižanduz

vajehta

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, pumaterialan ümbriradmine, laivansauvomine, šebnän tehmine, ujund- da raudtetransport, turizm (Kiži), maižanduz.

Kaks' federališt trassad om rajonas: «Kol»-avtote (Р21) i «VologdMedvežjegorsk» (А119).

Homaičendad

vajehta
  1. Историческая справка о Медвежьегорском районе (Tedonandmine Medvežjegorskan rajonan istorijas). — Medvežjegorskan rajonan oficialine sait (amsu.medgora-rayon.ru). (ven.)
  2. Руководители органов местного самоуправления (Sijaližen ičeohjandusen aluzkundoiden ohjandajad). — Karjalan Tazovaldkundan Ohjastuz (gov.karelia.ru). (ven.)
  3. Справка об исторических, культурных, демографических и национальных особенностях Медвежьегорского района (Tedonandmine Medvežjegorskan rajonan istorižiš, kul'turižiš, demografižiš da rahvahaližiš eriližusiš). — Karjalan Tazovaldkundan Ohjastuz (gov.karelia.ru). (ven.)

Irdkosketused

vajehta