Avaita pämenü


Kaunas (mugažo litvan kelel) om Litvanman kahtenz' surtte lidn. Se om valdkundan erine municipalitet, mülüb Kaunasan statistikan regionha.

Kaunas
 Lidnanznam
Kaunas city COA.png
 Flag
LTU Kaunas flag.svg
Valdkund Litvanma
Eläjiden lugu (2017) 292 677 ristitud
Pind 168 km²
Kaunas
Pämez' Visvaldas Matijošaitis
(keväz'ku 2 015—)
Telefonkod +370-837
Aigvö tal'vel UTC+2 
kezal UTC+3

Südäiolend

IstoriiRedaktiruida

Legendan mödhe Kaunasan alusen panihe vodel 1030, no ezmäine mainitez lidnas vasttase vaiše vodel 1361. Eländpunkt sai lidnan statusad vl 1408. Vl 1441 Kaunas ühtni Hanza-ühtištushe, i XVI voz'sadan augotišes se oli jo Litvanman ühteks kaikiš elokahambiš lidnoišpäi. Vodelpäi 1701 Kaunas oli Venämas (möhemba — Venälaižes imperijas). Vl 1862 ühtenzoittihe Kaunasad raudtel Venäman da Saksanman pälidnoidenke.

Konz Litvanma sai ripmatomut i kadoti Vil'nüsan, ka pälidn sirtihe Kaunasha. Kaunas oli Litvanman pälidnan vodelesai 1940, sid' sirtihe pälidnad tagaze, Vil'nüsha (valdkundan konstitucijan mödhe Vil'nüs oli pälidnan kaiken). Toižen mail'man sodan aigan 30 tuhad kaunaslašt evrejalašt oli riktud.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Kaunas sijadase 104 km lodeheze Vil'nüsaspäi. Lidn seižub Litvanman kaikiš surembiden Nämunasan (litv. Nemunas) da Nerisan jogiden ühthejoksmusenno, Via Baltika-kiruhtel.

EläjadRedaktiruida

Vl 2004 lidnan ristitišt oli 366 652 eläjad.

Kaunas — üläopenikoiden lidn; kaikiš suremb üläopendusen aluzkund om Vitautas Suren nimel nimitadud universitet.

Lidnad edeline pämez' oli Andrius Kupčinskas (2007−2015).

Mel'heižtahodRedaktiruida

Kaunasas om čomid arhitekturmuštnikoid: keskaigaižen lidnusen ruinad, äiluguižed jumalankodid, toižed istorižed pertid, muzejad.

GalereiRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida