Kaunas

Kaunas (mugažo litvan kelel) om Litvanman kahtenz' surtte lidn. Se om valdkundan erine municipalitet, mülüb Kaunasan statistikan regionha.

Kaunas

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Litvanma
Eläjiden lugu (2017)	292,677 ristitud
Pind	168 km²
Pämez'	Visvaldas Matijošaitis (keväz'ku 2015—)
Telefonkod	+370−837
Aigvö	tal'vel UTC+2, kezal UTC+3

Istorii

Legendan mödhe Kaunasan alusen panihe vodel 1030, no ezmäine mainitez lidnas vasttase vaiše vodel 1361. Eländpunkt sai lidnan statusad vl 1408. Vl 1441 Kaunas ühtni Hanza-ühtištushe, i XVI voz'sadan augotišes se oli jo Litvanman ühteks kaikiš elokahambiš lidnoišpäi. Vodelpäi 1701 Kaunas oli Venämas (möhemba — Venälaižes imperijas). Vl 1862 ühtenzoittihe Kaunasad raudtel Venäman da Saksanman pälidnoidenke.

Konz Litvanma sai ripmatomut i kadoti Vil'nüsan, ka pälidn sirtihe Kaunasha. Kaunas oli Litvanman pälidnan vodelesai 1940, sid' sirtihe pälidnad tagaze, Vil'nüsha (valdkundan konstitucijan mödhe Vil'nüs oli pälidnan kaiken). Toižen mail'man sodan aigan 30 tuhad kaunaslašt evrejalašt oli riktud.

Geografijan andmused

Kaunas sijadase 104 km lodeheze Vil'nüsaspäi. Lidn seižub Litvanman kaikiš surembiden Nämunasan (litv. Nemunas) da Nerisan jogiden ühthejoksmusenno, Via Baltika-kiruhtel.

Eläjad

Vl 2004 lidnan ristitišt oli 366 652 eläjad.

Kaunas — üläopenikoiden lidn; kaikiš suremb üläopendusen aluzkund om Vitautas Suren nimel nimitadud universitet.

Lidnad edeline pämez' oli Andrius Kupčinskas (2007−2015).

Sport

• FK Kauno Žalgiris
• FBK Kaunas
• FC Stumbras

Mel'heižtahod

Kaunasas om čomid arhitekturmuštnikoid: keskaigaižen lidnusen ruinad, äiluguižed jumalankodid, toižed istorižed pertid, muzejad.

Galerei

• 

  Lidnan ratuš (tobmuden pert' enččel)

• 

  Pühän Mihail-arhangelan pühäpert'

• 

  Kaunasan lidnuz

• 

  Kaunasan voinmuzei

Irdkosketused

• Lidnan municipalitetan oficialine sait (kaunas.lt). (litvan da anglijan kelil)