Pu

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Pud (üks'lugu latin.: árbor) oma äivoččed kazmused kovanke sarakoičijanke (päiči pal'mas) tüvenke, kazmusen üks' elonformišpäi.

Vl 2015 kaik oli 3 trillionad puid Mal, mülütihe niid läz 60 tuhaze erikoid. Kaikiš enamb puid om Venämas — mail'man videndez (640 mlrd). Toine videndez om Kanadas (300 mlrd) i Brazilijas (300 mlrd). Puiden mail'man lugumär poleneb, kadob 15 mlrd joga vodel mecan čapatesen i klimatan vajehtusen tagut, i kacmata sihe, miše nece londuseline vara udištase. Čaptas mecad samha pumaterialad i cellülozad, ottas kävutamižhe niid sauvondas, bumagan i puhthan ekologižešti pakuitesen tehmižes.

Klassifikacii

Jagadas puid lehtesiden toižendan mödhe — kavag'pud i lehtpud, mugažo lehtesiden elon hätkeližusen mödhe: lehtištonlanktendanke i igähižvihandad. Pud jagasoiš arealan mödhe: tropižed, ned elädas läz ekvatorad, i venon vönen, niiden leviganduz om edahan ekvatoralpäi.

Puiden klassifikacii om kävutandan mödhe: södabidenke ploduidenke ristitun täht — plodpud, andajad pumaterialid — arvokahad da kalližarvoižed pud, laivansauvomižen täht.

Puhu sidodud vepsän muštatišed

Argad kand-ki pöl'gästoitab.

Ei ole juretont pud.

Gorä ei kävele puidme, a käveleb ristituidme.

Härgad puhu leta ei sa.

Lajind satatest ei tege, kuni pul pähä ei iške.

Mecas pu-ki kuleb i nägeb.

Mecas pud-ki ei olgoi ühteiččed, muga i rahvaz.

Mitte jur', mugoine i pu.

Mitte kand, mugoi i veza. / Mitte om kandoine, ka mugoine vezaine-ki.

Pu ei lankte ühtel painandal.

Vanh ak vinad job, laho pu vet vedab.

Väges kondjad puhu ed lenda.

Galerei

Järgeline kuz'
da järgeline pedai oma kavag'pud
Vauged raid
da tamm oma lehtpud

Homaičendad

Pu Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.