Tom'

Tom' änikoičeb

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund:	Rozanvuiččed (Rosaceae)
Heim:	Slivpu (Prunus)
Erik:	Tom'

Latinankel'ne nimi

Prúnus pádus L., 1753

Areal

Eziauguine leviganduz

✖ Izoliruidud populäcii

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 24798

NCBI 97307

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Tom' (latin.: Prunus padus «slivpu Pojogen randaspäi», sinonim Padus avium) om pu i penzaz. Mülüb Rozanvuiččed-sugukundan Višn'-alaheimho (Cerasus).

Leviganduz

Eziauguine areal om Evrazii. Tom' om introduciruidud erikoks kaiken mail'man venos vönes. Kazvatadas dekorativižeks i medenkandajaks kazmuseks.

Navedib nepsad, kazvatelišt mahust lähiženke gruntvedenke. Kazvab jogiden randoil, jogirandal'žiš mecoiš i penzhištos, mecanröunoidme, letkil, lagedištol. Sädab tomžomid (tomištoid).

Ümbrikirjutand

Pu vai penzaz oleskeleb 0,6..10 m kortte. Änikoičeb semendkus-kezakus, änikoiden haju om luja. Plodud-tomičaižed küpsnedas heinkus-elokus. Äikerdoičese vegetativižikš tobjimalaz.

Kävutand

Varhapandas zell'torhudeks tomišt kor't aigaližel kevädel, änikoid semendkus, lehtesid, küpsid ploduid-tomičuid (latin.: Fructus Padi) heinkus-sügüz'kus. Ottas kor't nahkoiden dubindsubstancijaks, südäinpud — materialaks sädamha küläižandusen tomesižid tegesid.

Lehtesed i plodud kogotas morijoid glikozidoid erasiden imetaiživatoiden täht.

Homaičendad

Tom' Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.