Parainen (mugažo suomen kelel, roč.: Pargas) om Suomenman lidn da lidnankund Suvipäivlaskmaine Suomenma-agjas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe üks'toštkümnespäi.

Parainen (veps. i suom.)
Pargas (roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 14,961 ristitud
Pind 5,548,14 km²
Parainen (veps. i suom.) Pargas (roč.)
Pämez' Tom Simola
(2024—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Vikingad oliba saril 9. voz'sadaspäi. Kätihe kundad lidnanvuiččeks (suom.: kauppala) vl 1948. Ühtištadihe Paraisten-kundanke vl 1967. Parainen-kund sai lidnan statusad (kaupunki) vl 1977. Sätihe ut Vestobuland-lidnad (roč.: Väståboland), se-žo Länsi-Turunmaa (suomen nimituz), neniden kundoiden ühtištusel vspäi 2009: Nauvo (Nagu), Korppoo (Korpo), Houtskari (Houtskär), Iniö i Parainen-lidn (Pargas). Kaikiden niiden tulendad mainitasoiš 14.-16. voz'sadaspäi. Lidn nimitase nügüdläižikš vspäi 2012 referenduman satusiden mödhe.

Parainen šingotase «Finnsementti»-kompanijan cementantegimel mouckiven löudmižsijanno, tegesiden mouckivespäi pästandal («Nordkalk»), laivansauvomižen edheotandal i laivoiden navigacijal.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase agjan keskuzpalan suves, Baltijan meren sariden randoil.

Matkad agjan Turku-keskushesai om seičemetoštkümne kilometrad pohjoižhe orhal vai 24 km avtotedme. Matkad Hel'sinki-pälidnhasai om 146 km päivnouzmha orhal vai 173 km avtotedme. Toižed lähembaižed lidnad oma Kaarin 14 km pohjoižhe orhal vai avtotedme i Paimio 28 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 35 km avtotedme.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 5547,79 km², sidä kesken kuivma — 884,04 km², vezi da sokaz tahond ottas 9,86 nellikkilometrad, meri — 4653,89 km² (kaikiš suremb mülüi Suomenman municipalitetha meren pind).

Tobmuz

vajehta
 
Lidnankundan kart ende erigoittud kundoidenke (2021)

Parainenan municipaline suim kogoneb 35 ezitajaspäi.

Edeline lidnan pämez' om Patrik Nügren (Patrik Nygrén, viluku 2015 — sügüz'ku 2023).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 14 563 ristitud, vl 2000 — 15 295 ristitud, vl 2010 — 15 501 ristitud, vl 2020 — 15 105 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt oli 15 712 eläjad vl 1990. Ristituiden kaks' koumandest elädas lidnankundan keskuses.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 41,7 %, ročin kel' — 55,6 %, toižed keled — 2,7 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta