Kemijärvi (mugažo suomen i ročin kelil; pohjoižsaam.: Giemajávri) om lidn Suomenman pohjoižes. Mülüb Laplandii-agjha, sen kaikiš penemb lidnankund nelläspäi eläjiden lugun mödhe. Valdkundan kaikiš pohjoižemb lidn.

Kemijärvi (veps., suom. i roč.)
Giemajávri (pohjoižsaam.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 6,962 ristitud
Pind 3,930,91 km²
Kemijärvi (veps., suom. i roč.) Giemajávri (pohjoižsaam.)
Pämez' Dina Solatie
(2024—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunktan aluz om pandud läz 1580. vot, Halonen-kanz tegihe ezmäižikš eläjikš. Municipalitet om olmas vspäi 1957. Ühtištadihe sidä Kemijärvin küläümbrištonke da anttihe lidnan statusad vl 1973.

Kemijärvi šingotase «Seitakorv»-gidroelektrostancijal i turizmal. Järv om kezalebun keskuz kalavaroidenke. Kundan suks'kurortad oma Suomu, Luosto da toižed.

Cellülozbumagaine tegim radoi vspäi 1965 i om sauptud vl 2008. «Keitele Group» osti tegimen päšt ičezkaluištod vl 2015, se planirui avaita cellülozan, energijan da biotorhuden tegint tuhanke radsijanke i kitajižiden rahoiden ühtnendanke, no ekologine laskend ei olend sadud vn 2018 sügüz'kule.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase agjan suves, ühtennimižen Kemijärven-vezivaradimen randal (231 km², 148 m ü.m.t., seižub Kemijogel, kudamb lankteb Botnižhe lahthe).

Matkad agjan Rovanem'-keskushesai om 79 km päivlaskmha-suvipäivlaskmha orhal, 86 km avtotel vai raudtel, se-žo lähembaine lidn. Matkad Hel'sinki-pälidnhasai om 739 km suvhe orhal, 944 km avtotedme vai raudtedme. Toine lähine lidn om Kuusamo (Pohjoižpohjanma) 115 km suvipäivnouzmha orhal vai 139 km avtotedme. «Rovanem' — Sall»-raudtekeskust läbitab lidnad.

Vn 2020 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 3 930,91 km², sidä kesken kuiv ma — 3504,13 km², vezi da sokaz tahond ottas 426,78 km².

Tobmuz

vajehta
 
Kundan küliden sijaduz (2008)

Kemijärvin municipaline suim kogoneb 27 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Atte Rantanen (sulaku 2015 — 2022), Tuula Kuvaja (2014 — sulaku 2015, velgusentäutai), Olli-Pekka Salminen (2011−2014).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 12 621 ristitud, vl 2000 — 10 484 ristitud, vl 2010 — 8 418 ristitud, vl 2020 — 7 212 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt oli 12 759 eläjad vl 1975 i 12 762 eläjad vl 1985. Ristituiden kaks' koumandest elädas municipalitetan keskuses.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 98,7 %, toižed keled — 1,3 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta