Haragaine (kazmuz)

Haragaine
Haragaine
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Astränikoižed (Asterales) Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae) Heim: Robil'käine (Matricaria) Erik: Haragaine
Latinankel'ne nimi
Matricāria chamomīlla L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 38074 NCBI 98504

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Haragaine (latin.: Matricaria chamomilla i läz 30 sinonimad) om üks'vozne heinäsine kazmuz Puzuänikoižed-sugukundaspäi.

Leviganduz

Kazvab londuses Evropan i Azijan, Pohjoižamerikan venos i subtropižes vöiš. Navedib päivänvauktust kaiken elon aigan, kazvab hüvin väghižil savikoil. Ku varta kazmust, ka se koleb.

Ümbrikirjutand

Kazmuz eläb 3..4 kud, sase 15..60 santimetrhasai kortte, lujanke specifiženke hajunke. Haragaižen seikh om üks'jäine, sarakoičese üläpalas. Lehtesed čereduišoiš. Änikused oleldas 25 millimetrhasai surtte, kazdas seikhiden i sarakoiden agjoil. Änikusiden puzuižed oma pönged, änikoičendan lopus — konižed heimon toižiden erikoiden erineden.

Änikoičeškandeb 30..50 päiväl idüiden jäl'ghe, änikoičendan hätkeližuz om 1..2 kud (ühten änikusen läz kaht nedalid). Äikerdoičese vaiše semnil.

Kävutand

Kazvatadas i ottas änikusid (latin.: Flores chamomillae) londuseližeks zell'torhudeks. Päkazvatajad oma Argentin, Brazilii, Mad'jaranma, Egipt, mugažo Bolgarii, Saksanma, Čehanma, Slovakii. Vaumitud torhuz sättub ühten voden aigan. Kuivatud änikused mülütadas äi ližakahid substancijoid: efirvoi (ühthe procenthasai), flavonoidad, glokizidad (apigenin), kumarinad (gerniarin i umbelliferon), fitosterinad, dubindsubstancijad, karktad substancijad, vitaminad, kamed', mugažo apigeninan, lüteolinan i kvercitinan ühtnendad.

Haragaižen unotez mülüb kosmetikha i kodihimijha. Ottas kävutamižhe void segoitajaks mujutamha porcellanižid tegesid.

Kacu mugažo

• Harag