Puzuänikoižed
Puzuänikoižed
Puzuänikoižiden 12 änikust
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Astränikoižed (Asterales)
Sugukund: Puzuänikoižed
Latinankel'ne nimi
Asteráceae Bercht. & J.Presl (1820), nom. cons.


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 35420
NCBI 4210

Puzuänikoižed (latin.: Asteraceae vai Compositae) om Kaksidülehtesižed-klassan kazmusiden sugukund. Klassan üks' kaikiš znamasižembiš, läz 33 tuhad erikoid mülüdas 1911 heimho.

Tipine heim om Astr (Aster) Puzuänikoižed-alasugukundaspäi, heimon tipine erik om stepin astr (Aster amellus).

Leviganduz

vajehta

Erikoiden «änikod» oma änikused todeks, sišpäi sugukundan nimituz. Sugukundan kazmused oma levitadud kaikil kontinentil i klimatižil zonoil, no enamba kaiked erikoid om Pohjoižamerikas i Evrazijan subtropižes vönes.

Ümbrikirjutand

vajehta

Erikod oma üks'voččed vai äivoččed heinäsižed kazmused tobjimalaz, erasti penzhad vai madalad pud, kaks' erikod oma todesižed pud: Scalesia pedunculata Galapagosan saril i Brachylaena merana Madagaskaral.

Jur' om värtmenvuitte. Lehtesed čereduišoiš päpaloin. Gavedid pölüstoitas kazmusid. Plod om semnikaz pähkmut, äjiden erikoiden semned oma ogakahad vai höunhesižed levigandemha.

Alasugukundad

vajehta

Kaik lugetas 13 alasugukundad. Nimikirjutez erikoiden lugun mödhe:

Nell' alasugukundad ottas sugukundan erikoiden 99%: Asteroideae (70%), Cichorioideae (14%), Carduoideae (11%) i Mutisioideae (3%).

Homaičendad

vajehta