Hanko (mugažo suomen kelel, virktas [ˈhɑŋko], roč.: Hangö; enččes venäkel'ne nimi oli Gangut) om Suomenman lidnankund, lidn da port valdkundan da sen Udenma-provincijan suvipäivlaskmas. Se om Suomenman kaikiš suvemb lidn.

Hanko (veps. i suom.)
Hangö (roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 7,761 ristitud
Pind 800,02 km²
Hanko (veps. i suom.) Hangö (roč.)
Pämez' Petra Stol
(keväz'ku 2024—,
Petra Ståhl)
Telefonkod +358-(0)19
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Ende pol'saren nem' oli purehlaividen seižuteseks, ned varastiba mödtulleid. Tahondan vanh suomen nimi om Kumionpää.

Eländpunktan aluz om pandud vl 1874 kuti jädumatoi meriport lopraudtestancijanke varatoitmaha Piterid miččel taht voden aigal. Hankon port kändihe emigracijan keskuseks, 19. da 20. voz'sadoil 240 tuhad ristituid sirdihe täspäi Pohjoižamerikha. Vll 1940−1941 Suomenma andoi lidnan sodameribazad kortomha Nevondkundaližele Ühtištusele, vll 1944−1955 Porkkal-sodameribazan kortom oli sen sijas.

Hanko šingotase meriportaks, jahtoiden keskuseks i «kezalidnaks», elämhä kezaaigan tobjan palan.

Geografijan andmused

vajehta
 
Hankon i Raseborgan kart kundoiden röunoidenke (2020)

Lidn sijadase ühtennimižen pol'saren agjas, om ümbärtud merel koumes polespäi. Mererand da kül'bendrandad oma läz 30 kilometrad pitte lidnas, äiluguižed šherad (pened kall'oikahad sared) ümbärtas Hankod.

Matkad Hel'sinkihesai om 127 km päivnouzmha-pohjoižpäivnouzmha. Lähembaine lidn om Raseborg 35 km pohjoižpäivnouzmha.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan pind om 800,02 km², sidä kesken kuiv ma — 117,46 km², vezi da sokaz tahond ottas 1,53 nellikkilometrad, meren pind om 681,03 km².

Tobmuz

vajehta

Hankon municipaline suim kogoneb 31 ezitajaspäi.

Edeližed lidnan pämehed oma Denis Strandell (sulaku 2015 — keväz'ku 2024), Jouko Mäkinen (2009 — sulaku 2015).

Eläjad

vajehta

Vl 2000 lidnankundan eläjiden lugu oli 10 044 ristitud, vl 2010 — 9 026 ristitud, vl 2020 — 8 042 ristitud. Vspäi 1975 kaikiš suremb kundan ristitišt oli 12 163 eläjad vl 1980.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 52,3 %, ročin kel' — 42,9 %, toižed keled — 4,8 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta