Almati (vai Alma-At, kaz.: Almatı / Алматы [ɑlmɑˈtə] «Jablokžilo», ven.: Алматы [ɐlmɐˈtɨ], mugažo Venämas ven. Алма-Ата, vozil 1854−1921 Верный Vernii) om Kazahstanan kaikiš suremb lidn, «Suvine pälidn». Vozil 1927−1997 oli Kazahstanan pälidnaks.

Almati
Almatı / Алматы
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Kazahstan
Eläjiden lugu (2023) 2,211,198 ristitud
Pind 682 km²
Almati Almatı / Алматы
Pämez' Erbolat Dosaev
(viluku 2022—)
Telefonkod +7−727
Aigvö UTC+6


Almatin rajonad:
     Alataun rajon      Almalin rajon      Auezovan rajon      Bostandikan rajon      Medeun rajon      Naurizbain rajon      Turksiban rajon      Žetisun rajon

Istorii

vajehta

Voz'sadoil 8.-10. severz'-se žiloid oli lidnan terroitorijal, üks' niišpäi ezimeletaden nimitihe Almatu da seižui Surel šuuktel. Vn 2016 sügüz'kus oigenzihe lidnan 1000-vottušt jubilejad Kazahstanas. Eländpunktan nügüdläine šingotez zavodihe vspäi 1854 kuti venämalaine Vernii-sodalidnuz.

Almati šingotase Keskuzazijan finansižeks keskuseks, medijankeskuseks (nacionaližed telekanalad i lugendlehtesed), Kitain tavaroiden tranzitižeks varažomaks, sömtegimištol i sauvondan edheotandoil, mugažo äjiden rahvahidenkeskeižiden kompanijoiden kazahine päfater sijadase neciš lidnas.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase valdkundan suvipäivnouzmas, Kirgizstanan röunanno, ezimägišton katl'uses, 500..1700 m korktusil valdmeren pindan päl. Sur' Almatink, Pen' Almatink da niiden ližajoged jokstas lidnas. Matkad Astan-pälidnhasai om 1240 km pohjoižhe-lodeheze avtotedme vai raudtedme. Lähembaine sur' lidn om Kirgizstanan Biškek-pälidn 230 km päivlaskmha.

Klimat om ven kontinentaline. Voden keskmäine lämuz om +10,4 C°, kezakun-elokun +22,1..+24,4 C°, tal'vkun-uhokun −2,4..−4,6 C°. Ekstremumad oma −37,7 C° (uhoku) i +41,7 C° (heinku). Paneb sadegid 674 mm vodes, enamba keväz'kus-semendkus (73..113 mm kus), vähemba vilukus (34 mm) i elokus-sügüz'kus (28..34 mm kus).

Tobmuz

vajehta

Vspäi 2014 Almati jagase kahesaks rajonaks.

Edeližed lidnan pämehed (akim:ad) oma Baktižan Sagintaev (kezaku 2019 — viluku 2022), Bauiržan Baibek (eloku 2015 — kezaku 2019).

Eläjad

vajehta

Vl 2010 lidnan eläjiden lugu oli 1 471 800 ristitud, pind oli 497,8 km². Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'. Läz 2,5 mln elädas lidnan aglomeracijas (2015).

Kazahstanan Tedoakademii sijadase Almatiš.

Transport

vajehta

Avtobusad, trolleibusad, maršruttaksid, taksid i metropoliten (vspäi 2011, üks' jono, ühesa stancijad, 11 km raudted) oma kundaližeks transportaks lidnas. Rengazavtote om sauvomas. Kaks' päraudtestancijad ratas: Almati-1 (tranzitine, ühtenzoitab Sibirin i Keskuzazijan regionid) i Almati-2 (lopstancijaks).

Rahvahidenkeskeine civiline Almati-lendimport (ALA / АЛА, 6,5 mln passažiroid vl 2018) sijadase 15 km pohjoižhe lidnan keskusespäi. Tehtas passažirreisid lähižihe pälidnoihe, Evrazijan järedoihe lidnoihe, čarterreisid Keskmeren i Suviazijan kurortoidennoks, mugažo om äi reisid Kazahstanan lidnoihe. Jügureisad ühtenzoittas Päivnouzmaižen Azijan i Päivlaskmaižen Evropan lidnoid. Sen ližaks, kaks' pen't lendimportad oma saudud lidnanno: Boraldai-sodalendimport (viž kilometrad lodeheze lidnaspäi, kaičemha röunmad) i Baiserke-lendimport (35 km pohjoižhe keskusespäi) opendusen i sportan täht.

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta