Vahtar'
Vahtar' | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
Ácer L., 1753 | ||||||||||||
Areal | ||||||||||||
|
Vahtar' (latin.: Acer), paginoiš vahker mugažo, om lehtpuiden heim, mülüb Sapindusižed-sugukundha. Enamba 160 erikod om olmas heimos.
Kazvandan tahondad
vajehtaKazvab Evropas, Pohjoižamerikas, Kavkazal, Keskuzližes, Suvižes (mägirajoniš tobjimalaz) i Päivnouzmaižes Azijas. Om igähižvihandoid erikoid-ki Keskmeren randpolel da Suviazijas.
Ümbrikirjutand
vajehtaPud sadas 10..40 metrhasai kortte. Erased penzhad mülüdas heimho, hö kazdas 5..10 metrhasai kortusen mödhe. Änikod oleldas rusttoil, oranžmujul, pakuižil da vihandoil, kuti lehthed-ki sügüzel. Om 3% saharad vahtaren südäivedes keskmäral.
Nene nell' erikod kazdas Venäman evropižes palas:
- Acer tataricum L. — Tatarine vahtar'
- Acer pseudoplatanus L. — Vauged vahtar'
- Acer campestre L.
- Acer platanoides L. (pohjoižhe 62° levedushesai)
Kävutand
vajehtaOttas kävutamižhe dekoriruimha irdoid da puištoid, bonsaikš, pumaterialaks, bumagan tehmižes, medenkandajaks kazmuseks. Sadas saharad da siropad Kanadan erikoiden südäivedespäi (4% saharad). AÜV:oiden armii kävuti 26-kilogrammišt bombad vahtaren semnidenke päkomponentaks Toižen mail'man sodan aigan.
Homaičendad
vajehta
Vahtar' Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |