Tiltukaine
Tiltukaine | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
Fúchsia L. (1753) | ||||||||||||
|
Tiltukaine vai Fuksii (latin.: Fuchsia) om äivoččiden igähižvihandoiden penzhiden heim. Se mülüb Enoterižed-sugukundha. Lugetas 113 erikod. Sätihe severz'-se sadad dekorativižid sortuid da gibridoid.
Leviganduz
vajehtaErikoiden tobj pala libub Suviamerikaspäi. Severz'-se erikod kazdas Meksikas (2 erikod) i Keskuzamerikas, Taiti-sarel (1 erik) i Udes Zelandijas (koume erikod).
Ištutadas dekorativižeks kazmuseks saduiš mail'madme, änikoičeb čomašti. Ku valita oiktad klimatad da sijad, ka tiltukaine ei küzu äi holid voziden aigan. Pit'kanstrokuižen akklimatizacijan satusekahad naprindad oma Irlandijas i AÜV:oiden lodehes.
Ümbrikirjutand
vajehtaPäivännavedii kazmuz, ei tirpi räkäd i vilud. Notked oksad oma kattud penil vihandoil vai ruzan polhe lehtesil 4..5 sm pitte. Lehtesed oma ellipsan formal, kazdas vastaiti.
Fuksii änikoičeb erazvuiččil änikoil, hätken i tihedašti. Ribuikahad änikod oleldas mugažo. Plodud-marjad eile morijad, no söda niid ei voi huban magun tagut da magun jäl'giden taguiči. Kazvatadud semnespäi tiltukaine voib kadotada mamankazmusen ičendoid, ka äikerdoitas čokvezoil paksumb.
Kazvatand
vajehtaTal'ven lämuz pidab olda +6..+10 C°, kastelend om ven. Toštmižištutand tegese joga voden kevädel. Kezaaigan kazmusen lehtišt voib lähtta korktemb mi +18..+20 C° lämudel, ka pidab purskutada da kastelta penzast ičeze aigan.
Valitud erikod
vajehta- Fuchsia boliviana — Bolivine tiltukaine
- Fuchsia coccinea — Sandal'ne tiltukaine
- Fuchsia excorticata — heimon kaikiš suremb erik, kazvab puks 15 metrhasai kortte, Uz' Zelandii
- Fuchsia fulgens — Loštai tiltukaine
- Fuchsia magellanica — Magellanine tiltukaine
- Fuchsia microphylla — Henlehtesine tiltukaine
- Fuchsia paniculata — Löustkikaz tiltukaine
- Fuchsia splendens — Hoštkekaz tiltukaine
- Fuchsia triphylla — Koumelehtesine tiltukaine, heimon tipine erik
Homaičendad
vajehta
Tiltukaine Vikiaitas |