Raisio (mugažo suomen kelel, virkand: [ˈrɑisio], roč.: Reso) om Suomenman lidn da lidnankund Suvipäivlaskmaine Suomenma-agjas. Se om Turkun lodehline ezilidn, agjan nellänz' lidn eläjiden lugun mödhe üks'toštkümnespäi.

Raisio (veps. i suom.)
Reso (roč.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 25,519 ristitud
Pind 50,06 km²
Raisio (veps. i suom.) Reso (roč.)
Pämez' Eero Vainio
(2021—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Eländpunkt mainitase kirjutadud purtkiš vspäi 1292. Kivižen pühäpertin sauvomine zavodihe läz 1305. vot puižen sijas. Kätihe Raision municipalitetad lidnankundaks vl 1966, se sai lidnan statusad vl 1974.

Raisio šingotase sömtegimišton i sötken edheotandoil, tetaban «Raisio Oyj»-koncernan sijaduz. Villän (valdkundan kaks' videndest), rapsan, kartohkan i lepseniden ümbriradmine znamasižiš mülüiš. Stökoltehmižen Kaune-kompanijan päfater om saudud lidnas. Järedad IKEA- (koumanz' surtte valdkundas) i Mylly- (tuha radnikoid) torguindkeskused ratas Raisios.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase agjan keskuzpalas. Baltijan meren Raisio-lahten rand (suom.: Raisionlahti) om lidnankundan suvipäivlaskmas. Raisionjogi jokseb lidnadme (20 km pitte, suom.: Raisionjoki, ende Raisajoki) pohjoižespäi suvhe i lankteb merhe kahtes kilometras lodeheze Turkun istorižes keskusespäi.

Agjan Turku-keskuz levitase ani suvhe i suvipäivnouzmha Raisiospäi, matkad Turkun keskuzpalahasai om kahesa kilometrad suvipäivnouzmha avtotedme. Turkun lendimport radab koumes kilometras pohjoižpäivnouzmha Raisiospäi. Matkad Hel'sinkihesai om 157 km päivnouzmha-suvipäivnouzmha orhal vai 170 km avtotedme. Toine lähembaine lidn om Naantali ani päivlaskmha.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 50,06 km², sidä kesken kuivma — 48,76 km², vezi da sokaz ma ottas 0,58 nellikkilometrad, meri — 0,72 km².

Tobmuz

vajehta
 
Lidnan rajoniden kart (2007)

Lidnankund jagase 14 rajonaks (üks'lugu suom.: kaupunginosa). Raision municipaline suim kogoneb 43 ezitajaspäi.

Edeline lidnan pämez' om Ari Korhonen (2010−2020).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 18 017 ristitud, vl 2000 — 23 149 ristitud, vl 2010 — 24 427 ristitud, vl 2020 — 24 096 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 91,8 %, ročin kel' — 1,4 %, toižed keled — 6,8 %.

Professionaližen opendusen aluzkund om torguindškol.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta