Nü (kirjam)

(Oigetud lehtpolelpäi )
Nu uc lc.svg

(Ν, ν, virkand amuižgrek.: νῦ, nüg. grek.: νι [ni]) om grekan kirjamišton koumanz'toštkümnenz' kirjam. Sättui amuižgrekan kelen kulund om [n], nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [n] mugažo.

Kirjam libui finikijan 𐤍-kirjamespäi nun, kändase «kala vedes», «kü» vai «ugar'». Latinan N- i kirilline Н-kirjamed augotižlibuihe grekan nü-kirjamespäi.

Ei sa segoitada pen't nü-kirjant penenke ipsilon-kirjamenke (υ) vai latinan v-kirjamenke.

Kävutand znamaksRedigeeri

Sur' Ν-kirjam om ühtejitte kirjutamižes latinižen i kirilližen kirjamidenke, sikš jäb kävutandata.

Ottas kävutamižhe pen't ν-kirjant znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:

  • substancijan lugumär himijas i fizikas;
  • joudjudenmär statistikas;
  • lainhiden (i toižiden periodižiden processiden) paksuz;
  • kinematine notktuz gidrogazodinamikas;
  • neitrino-heneg elementarižes fizikas.


Grekan kirjamišt
Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.