(Μ, μ, virkand amuižgrek.: μῦ [mŷː], nüg. grek.: μι / μυ [mi]) om grekan kirjamišton kahtenz'toštkümnenz' kirjam. Sättui amuižgrekan kelen kulund om [m], nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [m] mugažo.

Kirjam libui finikijan 𐤌-kirjamespäi mem, kändase «vezi». Latinan M- i kirilline М-kirjamed augotižlibuihe grekan mü-kirjamespäi.

Kävutand znamaks

vajehta

Sur' Μ-kirjam om ühtejitte kirjutamižes latinižen i kirilližen kirjamidenke, sikš jäb kävutandata.

Ottas kävutamižhe pen't μ-kirjant znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:

Matematikas
  • Möbiusan funkcii μ(x) kogonaižiden luguiden teorijas;
  • matematine varastuz μX (mugažo surel kirjamel MX) naceinuden teorijas.
Fizikas
  • kuivan kidegen koefficient;
  • Boran magneton  ;
  • elementarine müon-heneg;
  • protonan i elektronan massoiden kosketez;
  • mikro-prefiksan rahvahidenkeskeine znam, ozutab märičendühtnikan polendust millionha kerdha.


Grekan kirjamišt
Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.