Theta uc lc.svg

Teta (Θ, θ, kirjutamižen variantad ϴ i ϑ, nüg. virkand grek.: fita [ˈθi.ta]) om grekan kirjamišton kahesanz' kirjam. Sättui amuižgrekan kelen kulund om [tʰ], nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [θ].

Kirjam libui finikijan 𐤈-kirjamespäi tet, kändase «kezr». Kirilline Ѳ-kirjam (fitá) augotižlibui grekan teta-kirjamespäi, mülüi venän kelen kirjamištho vhesai 1918.

Kävutand znamaksRedigeeri

Sur' Θ-kirjam voib znamoita:

  • avaruden märičend vai temperatur (lämuz) fizikas SI-standartan mödhe (kirjutadas kursival), sidä kesken harakteristine Debain temperatur;
  • pentakvarkad i egzotižed barionad elementarižiden henegiden fizikas;
  • tetpaine ordinaline lugu äjüziden teorijas;
  • levigandusen parametr südäiballistikas.

Ottas kävutamižhe pen't θ-kirjant znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:

  • änetoi dentaline sätkulund;
  • lapak saum geometrijas;
  • zenitine saum sferižes koordinatsistemas;
  • teta-funkcijad matematikas — specialižed funkcijad severziš-se kompleksvajehtujišpäi;
  • päaivoiden teta-ritm — üks' ritmišpäi elektroencefalogrammas.


Grekan kirjamišt
Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.