Ro (Ρ, ρ vai ϱ, virkand grek.: ρω, amuižgrek.: ῥῶ) om grekan kirjamišton seičemenz'toštkümnenz' kirjam. Sättujad amuižgrekan kelen kulundad oma [r] i [r̥], nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [ɾ].

Kirjam libui finikijan 𐤓-kirjamespäi roš (reš), kändase «pä». Latinan R- i kirilline Р-kirjamed augotižlibuihe grekan ro-kirjamespäi.

Kävutand znamaks

vajehta

Sur' Ρ-kirjam ei ole kävutandas latinan P-kirjamen pojavuden tagut.

Ottas kävutamižhe pen't ρ-kirjant znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:

  • matematikas:
    • metrik (keskust metrižen avaruden kahten elementan keskes);
    • statjaližiden suruziden korreläcijan koefficient;
    • plastine lugu (plastine kaikenaigaine).


Grekan kirjamišt
Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.