Ro

Ro (Ρ, ρ vai ϱ, virkand grek.: ρω, amuižgrek.: ῥῶ) om grekan kirjamišton seičemenz'toštkümnenz' kirjam. Sättujad amuižgrekan kelen kulundad oma [r] i [r̥], nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [ɾ].

Kirjam libui finikijan 𐤓-kirjamespäi roš (reš), kändase «pä». Latinan R- i kirilline Р-kirjamed augotižlibuihe grekan ro-kirjamespäi.

Kävutand znamaks

Sur' Ρ-kirjam ei ole kävutandas latinan P-kirjamen pojavuden tagut.

Ottas kävutamižhe pen't ρ-kirjant znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:

matematikas:
- metrik (keskust metrižen avaruden kahten elementan keskes);
- statjaližiden suruziden korreläcijan koefficient;
- plastine lugu (plastine kaikenaigaine).

fizikas:
- ninevuden matric;
- substancijan ninevuz;
- elektrižen täutken mülüninevuz;
- eriline elektrine vastustuz;
- südäitukuižen reaktoran reaktivižuz.

Ro Vikiaitas

	Grekan kirjamišt
	Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
	*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.