Jota (Ι, ι, grek.: ιώτα, amuižgrek.: ἰῶτα iota) om grekan kirjamišton ühesanz' kirjam. Sättui amuižgrekan kelen kulund om [iː] da [i], nügüd'aigaižes grekan keles lugetas kirjant [i].

Kirjam libui finikijan 𐤉-kirjamespäi jod / jud, kändase «käzi». Latinižed I- i J-kirjamed libuiba jotaspäi. Kirilline I-, Ї i J-kirjamed augotižlibuiba grekan jota-kirjamespäi, mugažo kävutihe sidä venän kelen Ы- i Ю-kirjamiden sädandan täht.

Kävutand znamaks

vajehta

Sur' jota jäb kävutandata znamaks, se om latinižen I-kirjamen pojav.

Pen' jota voib znamoita:

  • erasiš-se programmiruindan keliš (oz., A+, APL, C++, Go) jota (⍳ vai iota-identifikator) kävutase ozutamha i tehmaha järgenduseližiden luguiden massivad. Ozutesikš, ⍳4 APL-keles andab 1 2 3 4;
  • kävutase kompleksižen üksikan znamas, no ottas latiništ i vai j sen täht paksumba;
  • avaruden mülünd toižhe avarudhe znamoičese penel jotal matematikas erasti;
  • pen' jota logikas znamoičeb märitud deskriptorad.


Grekan kirjamišt
Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.