Kappa (Κ, κ, kursival κ i ϰ, virkand grek.: κάππα káppa) om grekan kirjamišton kümnenz' kirjam. Sättui amuižgrekan kelen i nügüd'aigaižen grekan kelen kulund om [k].

Kirjam libui finikijan 𐤊-kirjamespäi kaf, kändase «käzivarz'» vai «kämen'». Latinan K- i kirilline К-kirjamed augotižlibuihe grekan kappa-kirjamespäi.

Suren Κ-kirjamen kirjutamine om latinan i kirilližen kirjamiden pojav, no toine znamasižikš oiktoiš šriftoiš.

Kävutand znamaks

vajehta

Ottas kävutamižhe pen't κ-kirjant sen κ- i ϰ-variantoin znamoičemha päpaloin nenid tärtusid:

  • grafoiden teorijas κ om grafan sidoiden lugu;
  • koveran pirdan koveruz differencialižes geometrijas;
  • fizikas ϰ om lämuzvedandmahtusen koefficientaks (kuti λ), mugažo znamoičeb ümbrišton magnitišt vasthaotamižičendad;
  • himijas ϰ om Debain parametraks (kaksitadud elektrošoidun diffuzižen šoidun vastsanktuz).

Sur' Κ-kirjam kävutase harvoin i voib znamoita:

  • äjüziden teorijas sur' kappa om ordinaline lugu (ordinal), mitte om äjüden vägevudeks (kardinaližeks luguks, kardinalaks) mugažo;
  • himižen ühtnendan dentižuz — ühten ligandan donorgruppiden lugu, kudambad sidodas keskuzatomha.


Grekan kirjamišt
Al'fa (Αα) • Beta / Vita* (Ββ) • Gamma (Γγ) • Del'ta (Δδ) • Epsilon (Εε) • Dzeta / Zita* (Ζζ) • Eta / Ita* (Ηη) • Teta / Fita* (Θθ) • Jota (Ιι) • Kappa (Κκ) • Lämbda (Λλ) • Mü / Mi* (Μμ) • Nü / Ni* (Νν) • Ksi (Ξξ) • Omikron (Οο) • Pi (Ππ) • Ro (Ρρ) • Sigma (Σσς) • Tau / Taf* (Ττ) • Ipsilon (Υυ) • Fi (Φφ) • Hi (Χχ) • Psi (Ψψ) • Omega (Ωω)
*Amuižgrekan / Nügüd'aigaine grekan nimituz
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.