Kojeghein

Kojeghein
Kojegheinän ühthine nägu, Francii
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Astränikoižed (Asterales) Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae) Heim: Kojeghein (heim) (Artemisia) Erik: Kojeghein
Latinankel'ne nimi
Artemísia absínthium L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 35445 NCBI 72332

Kojeghein (latin.: Artemisia absinthium) om äivozne heinäsine kazmuz hobedakahanke ližamujunke da lujanke hajunke. Heimon tipine erik, mülütadas Puzuänikoižed-sugukundha.

Leviganduz

Kazmusen augotižlibundan tahondad oma Evropas, Azijan päivlaskmas i Afrikan pohjoižes. Invazivine erik Pohjoižamerikas (kazvatadas i sadas void).

Kojeghein kazvab pustolänil, pidust' teid i mecanröunoidme. Navedib venod nepsut i väghišt neitrališt mahust.

Ümbrikirjutand

Oiktoiden seikhiden korktuz voib olda 50..200 sm, erasti pol'penzhan pojav. Jur' om värtmenvuitte, sarakoičese. Seikh om sarakoikaz üläpalas. Kazvab äi lühüdoid plodutomid vezoid alusespäi. Seikhen pindan faktur om hoban pojav, hobedan mujun. Lehtesiden varden piduz poleneb kazmusen alahaspäi ülähäsai.

Pakuižed änikod oleskeldas kezakus-heinkus (Venäma). Änikuz om löustkekaz, kogoneb tophikahiš paloišpäi. Plod om burahk semnikaz nügunke, läz üht millimetrad pitte, küpsneb änikoičendan jäl'ghe.

Kazmuz om pakaiženvastaine, seižui kuivaigpordod vaste. Äikerdoičeze semnil.

Kävutand

Ottas kävutamižhe kuivatud seikhid zelläks. Lujas karged kazmuz. Sadas tarbhaižid zell'substancijoid voišpäi.

Kojegheinän unotez om absentan tarbhaine komponent.

Kacu mugažo

• Kojeg