Kojeghein
| Kojeghein | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kojegheinän ühthine nägu, Francii | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Artemísia absínthium L., 1753 | ||||||||||||||
|
Kojeghein (latin.: Artemisia absinthium) om äivozne heinäsine kazmuz hobedakahanke ližamujunke da lujanke hajunke. Heimon tipine erik, mülütadas Puzuänikoižed-sugukundha.
Leviganduz vajehta
Kazmusen augotižlibundan tahondad oma Evropas, Azijan päivlaskmas i Afrikan pohjoižes. Invazivine erik Pohjoižamerikas (kazvatadas i sadas void).
Kojeghein kazvab pustolänil, pidust' teid i mecanröunoidme. Navedib venod nepsut i väghišt neitrališt mahust.
Ümbrikirjutand vajehta
Oiktoiden seikhiden korktuz voib olda 50..200 sm, erasti pol'penzhan pojav. Jur' om värtmenvuitte, sarakoičese. Seikh om sarakoikaz üläpalas. Kazvab äi lühüdoid plodutomid vezoid alusespäi. Seikhen pindan faktur om hoban pojav, hobedan mujun. Lehtesiden varden piduz poleneb kazmusen alahaspäi ülähäsai.
Pakuižed änikod oleskeldas kezakus-heinkus (Venäma). Änikuz om löustkekaz, kogoneb tophikahiš paloišpäi. Plod om burahk semnikaz nügunke, läz üht millimetrad pitte, küpsneb änikoičendan jäl'ghe.
Kazmuz om pakaiženvastaine, seižui kuivaigpordod vaste. Äikerdoičeze semnil.
Kävutand vajehta
Ottas kävutamižhe kuivatud seikhid zelläks. Lujas karged kazmuz. Sadas tarbhaižid zell'substancijoid voišpäi.
Kojegheinän unotez om absentan tarbhaine komponent.
Kacu mugažo vajehta
Homaičendad vajehta
| Kojeghein Vikiaitas |