Kojeged

(Oigetud lehtpolelpäi Kojeg)

Kojeged (üks'lugu Kojeg) oma gavediden polifiletine jouk, pened öližed i hämäran lipkaižed (Lepidoptera-heimkund). Jouk mülütab enamba mi 15 tuhad erikoid.

Leopardine kojeg (Hypercompe scribonia), AÜV

Leviganduz

vajehta

Gavedid oma levitadud kaikedme mail'madme. Erased erikod elädas ristitun eländtahoiš (sinantropižed).

Erased erikod oma maižandusen satusen travijad, neniden kul'turoiden: puvill, rugiž da toine vill', kapust, jablokpu. Levitadud kojeg travib villasižid tegesid.

Ümbrikirjutand

vajehta

Kojegen pä om leved, kaks' hibusut oma püštti. Suugad oma kaidad, pidetud ribuikahanke paksus. Polifiletižen joukun erikod oma erazvuiččed hibjan sauvondan i suugiden soniden mödhe.

Suugiden maihutuzkeskust vajehtase 3..20 millimetrad röunoiš, erasti 40 mm (Cosmopterigidae- i Coleophoridae-sugukundad), harvoin lujas 60 millimetrhasai (sen'kojegiden sugukundan Scardia-heim).

Sugukundad

vajehta

Mülütadas kojegihe nenid sugukundoid:

  • Acrolepiidae
  • Adelidae
  • Agonoxenidae
  • Autostichidae
  • Batrachedridae
  • Bedelliidae
  • Blastobasidae
  • Bucculatricidae
  • Chimabachidae
  • Choreutidae
  • Coleophoridae
  • Cosmopterigidae
  • Douglasiidae
  • Elachistidae
  • Epermeniidae
  • Eriocraniidae
  • Gelechiidae
  • Glyphipterigidae
  • Gracillariidae
  • Heliozelidae
  • Hepialidae
  • Incurvariidae
  • Lyonetiidae
  • Lypusidae
  • Micropterigidae
  • Momphidae
  • Nepticulidae
  • Oecophoridae
  • Opostegidae
  • Plutellidae
  • Prodoxidae
  • Roeslerstammiidae
  • Schreckensteiniidae
  • Scythrididae
  • Stathmopodidae
  • Tineidae (mülütab Tinea- i Tineola-heimoid)
  • Tischeriidae
  • Yponomeutidae
  • Ypsolophidae

Kacu mugažo

vajehta

Homaičendad

vajehta