Avaita pämenü
Süvär'-jogen nägu Üläsüvärin GES:an šlüzan pälpäi.
Senanjogen hijam kodihižes Živerni-kundas, pirdi Klod Mone, 1897

Jogi om kaikenaigaine znamasine (ojan erineden) vezivalu, londuseline geografine objekt. Nil da Amazonas oma kaikiš surembad joged Mas.

Jogi voib jäduda, käta jäks täuzin vai kuida lophu pordaigaližešti. Jokseb ičeze alangištodme joginiškaspäi jogensuhusai i voib langeta toižhe jogehe, järvhe, vezivaradimhe, merhe vai valdmerhe, erasti soho. Om oiktoid da hurid ližajogid päpaloin. Rand da kendäk oma vezivalun röunaks. Aigan mändes jogi voib vajehtada vagon sijadust tahoidme. Vezijagandad erigoittas erazvuiččiden jogiden basseinoid.

Jogen suruded: piduz (km), basseinan pind (km²), sekundine (m³/s) i vozne valujoksmuz (km³), jogen pidustan pautkuz (% vai promille ‰), ližajogiden lugu, joginiškan da jogensun korktuz valdmeren tazopindan päl, om-ik del't jogensus. Jogen vago voib olda ottud torvhe, lidnan territorijal tobjimalaz. Saudas padoseinid vezivaradimid säden, kos'ked da vezilanktendad heittas sil-žo aigal.

Otand kävutamižhe: kävutand reskvedeks, kalanpüdand da kalankazvatuz, elektrusen da toižen vägen (vezimellic) samine, jogilikkuimed da kanalad, pöudoiden kastelend, rajod valdkundoiden keskes.

Joged kuctas sur'vezid da mahusen erozijad. Kuivan man gidrologijan jaguz — potamologii — om pühätadud jogiden tedoidusele.

HomaičendadRedaktiruida