Jämsä (mugažo suomen i ročin kelil, suomen virkand: [ˈjæmsæ]) om Suomenman lidn valdkundan suves. Mülüb Kesksuomenma-agjaha, sen kahtenz' lidnankund kudespäi eläjiden lugun mödhe.

Jämsä
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 19,100 ristitud
Pind 1,823,90 km²
Jämsä
Pämez' Hanna Helaste
(sügüz'ku 2019—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Municipalitetan aluz om pandud vl 1866. Se sai lidnanvuittušt statusad (suom.: kauppala) vl 1969, kätihe lidnaks (kaupunki) vl 1977. Mülütihe Kuorevesi-kundad lidnha vl 2001, Längelmäki-kundad — vl 2007 (paloin), Jämsänkoski om lidnankundan palaks vspäi 2009.

Jämsä šingotase UPM-kompanijan kahtel bumagantegimel (suom.: Jokilaakson tehtaat), Patria-koncernan lendimfabrikal i aerokosmižel keskusel (ned oma üks'jäižed valdkundas), hobasižiden kengiden edheotandal. Rahvahidenkeskeine FinnMetko-ozutelend oleskeleb lidnas kerdan kahtes vodes. Himos-lebukeskuz suks'tramplinanke radab municipalitetas.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase agjan suvipäivlaskmas, Jämsänjogen randal kudes kilometras sen lanktendan sijaspäi Päijänne-järvhe.

Matkad agjan Jüväskülä-keskushesai om 58 km pohjoižhe-pohjoižpäivnouzmha kaikil teil, Hel'sinkihesai om 190 km suvhe orhal, 225 km avtotedme vai raudtedme. Lähembaine lidn om Mänttä-Vilppul (Pirkanma) 40 km lodeheze avtotedme.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 1 823,90 km², sidä kesken kuiv ma — 1 571,39 km², vezi i sokaz ma ottas seičemendest (252,51 km², 465 järved).

Tobmuz

vajehta
 
Lidnankundan kart ende erigoittud kundoidenke (2020)

Jämsän municipaline suim kogoneb 43 ezitajaspäi.

Ilkka Salminen radoi lidnan edeližen pämehen vll 2010–2019.

Eläjad

vajehta

Vl 1980 lidnankundan ristitišt oli 26 371 eläjad, vl 2000 — 25 023 eläjad, vl 2010 — 22 691 eläjad, vl 2020 — 20 157 eläjad. Nügüdläižen lidnankundan territorijan kaikiš suremb ristitišt oli 28 261 eläjad vl 1968.

Kodikelen mödhe (2016): suomen kel' — 98,0 %, ročin kel' — 0,2 %, toižed keled — 1,8 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta