Dalän'
Dalän' (kit.: 大連 / 大连, pin'jin': Dàlián, japonan virkand: Dairen, ven.: Даля́нь) om järed lidn da lidnümbrik Kitain pohjoižpäivnouzmaižel mererandal. Se om Läonin-agjan kahtenz' lidn eläjiden lugun mödhe.
| Valdkund | Kitai |
| Eläjiden lugu (2020) | 7,450,785 ristitud |
| Pind | 13,630,44 km² |
.jpg)
| |
| Telefonkod | +86-(0) |
| Aigvö | UTC+8 |
Istorii
vajehtaNügüdläižen eländpunktan aluz om pandud Venäman imperijal ottud kortomha Cin-imperijan territorijal vl 1898 kut Dal'nii-meriport (ven.: Да́льний) kitain kalanikoiden Cinniv-žilon sijas (Cinniva, 青泥洼). Venäman Port-Artur-lidnuz sijazihe lidnümbrikon Lüišun'kou-rajonas. Lidnan sauvond oti seičeme vot i 30 mln kuldrubläd. Sen hüvin kalutadud meriport oti kahtent sijad Šanhain jäl'ghe Azijan tün'valdmerižel randištol Suvikitain merespäi zavodiden. Vl 1904 Dalän' oli anastadud Japonijal i oli sen tobmuden al, vspäi 1906 — joudjaline merikar. Lidn oli päzutadud nevondkundaližel armijal vn 1945 elokus i vhesai 1950 oli ottud kortomha NSTÜ:l, meriport oli joudjaline Kitain täht. Dalän'-lidn om lahjoitud (maksoita) Kitaile vl 1950, siš aigaspäi om sen palaks rattemata.
Uz' kitajine tobmuz ühtišti Dalänid Lüišun'-lidnanke i käti Lüid-aglomeracijaks (Lüida, kit.: 旅大市). Vn 1981 9. päiväl uhokud Kitain Valdkundaline Nevondkund nimiti Lüid-lidnad Dalänikš, enzne Lüišun'-lidn kändihe sen rajonaks. Vl 1984 tedotihe lidnad joudjaližeks ekonomižeks zonaks.
Dalän' šingotase turizmal.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase agjan suves, Pakuižen meren Dalän'van'-lahten randal, Läodunan (Kvantunan) pol'saren suvel i lähižil saril, 29 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Lidnan rel'jef om kukhikaz, lidnümbrikon — mägikaz sen Cän'šan'-mägisel'ganke. Kaikiš korktemb lidnümbrikon čokkoim om Bujun-mägi 1132 m ü.m.t.. Mererandan pird om 1906 km pitte, sidä kesken äiluguižiden sariden 618 km. Mererand om kall'oikaz päpaloin. Lidnan rand röunatab Bohein lahtenke päivlaskmas. Matkad agjan Šen'jan-keskushesai om 355 km pohjoižhe-pohjoižpäivnouzmha orhal vai 380 km avtotedme. Matkad Pekin-pälidnhasai om 485 km suvipäivlaskmha orhal, 840 km avtoteidme vai 580 km raudtedme.
Klimat om ven mussonine. Voden keskmäine lämuz om +11,3 C°. Paneb sadegid 632 mm vodes.
Tobmuz
vajehta
Dalänin lidnümbrik jagase kümneks nimitadud ühtnikaks: seičeme lidnrajonad, kaks' lidnmakundad i üks' külämakund.
Eläjad
vajehtaVn 2020 Kitain rahvahanlugemižen mödhe lidnümbrikon eläjiden lugu oli 7 450 785 ristitud.
Transport
vajehtaAvtobusad (niiden kesken sijaližen tehmižen elektrobusad), tramvai (vspäi 1909), metropoliten i taksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Metro radab vspäi 2003 (vspäi 2022 om kuz' jonod 107 stancijanke, 213,2 km raudted). Kaik viž avtobusstancijad ratas lidnas ümbrištonke. Kiruhraudte ühtenzoitab Harbin-lidnanke pohjoižes vspäi 2013. Raudtetonnel' 123 km pitte Jan'tai-lidnhasai Šan'dunan pol'sarel om sauvomas, linneb vaumitud vodele 2026. Se laskeb säta täut Bohein ekonomišt rengast.
Dalanin meriport mülüb mail'man kaikiš järedambiden konteinerportoiden kaks'kümnikha. Vl 2016 port oti kümnent sijad mail'mas jüguiden pörundan mödhe (318 mln tonnoid). Tarbhaine port Japonijan tavaroiden täht oigendamha niid Keskuzazijan i Evropan maihe. Om jogapäiväližid reisid Kitain toižihe surihe portoihe: Jan'tai, Tän'czin'.
Rahvahidenkeskeine Čžoušuiczi-lendimport sijadase lidnas. Uz' Czin'čžouvan' -lendimport om sauvomas ratud sarel pohjoižhe lidnaspäi.
Homaičendad
vajehta
Irdkosketused
vajehta| Dalän' Vikiaitas |