Akapul'ko (isp.: Acapulco de Juárez [akaˈpulko ðe ˈxwaɾes] Akapul'ko de Huares) om Meksikan lidn, valdmeriport da kurort. Se om Gerrero-štatan kaikiš suremb lidn.

Akapul'ko
Acapulco de Juárez
Lidnanznam
AyuAcaEscudo.png
Valdkund Meksik
Eläjiden lugu (2012) 687,608 ristitud
Pind 119 km²
Akapul'ko Acapulco de Juárez
Pämez' Adela Roman Okampo
(reduku 2018 — 2021)
Telefonkod +52−744
Aigvö tal'vel UTC−6,
kezal UTC−5

IstoriiRedigeeri

Eländpunktan aluz om pandud vl 1531. Sai monopolijan oiktust torguindan Filippinoidenke täht vl 1573, muga kändihe znamasižeks lidnaks. Panihe San Diego-lidnusen alust (nüg. mülüb lidnha) kaičemha Akapul'kod merirazbainikoišpäi. 1950-nzil vozil se šingotihe tetabaks kurortaks AÜV:oiden elokahil mehil da Gollivudan tähthaižil.

Akapul'ko šingotase turizmal (no murdod telustadas meres i kül'bet'randoil), sömtegimištol (maidproduktad, jomad, jä, sijaline keitand), cementan i elektrusen tehmižel. Kurortnikad oma meksikalaižed tobjimalaz.

Geografijan andmusedRedigeeri

Lidn sijadase valdkundan suves, Tünen valdmeren süvän merikaran randal, 30 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad štatan Čil'pansingo de los Bravo-pälidnhasai om 80 km pohjoižpäivnouzmha-pohjoižhe orhal vai 86 km avtotedme, Mehikohosai om 295 km pohjoižhe orhal vai 375 km avtotel.

EläjadRedigeeri

Vn 2010 Meksikan rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 673 479 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'. Läz 1 mln eläjid om ezilidnoidenke 3 538 km² pindal.

TransportRedigeeri

Avtobusad, taksid i valdkundaližed maršruttaksid («kolektivo») oma kundaližeks transportaks lidnas. Laivkruizad ratas kurortnikoiden täht.

Rahvahidenkeskeine civiline lendimport Huan Al'vares-jenaralan nimed (ACA, 739 tuh. passažiroid vl 2018) sijadase 26 km suvipäivnouzmha lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Torontoho, Monrealihe i Hjustonhasai, mugažo Meksikan järedoihe lidnoihe (Mehikoho päpaloin, Tihuan, Monterrei, Gvadalahar).

HomaičendadRedigeeri


IrdkosketusedRedigeeri