Akapul'ko
Akapul'ko (isp.: Acapulco de Juárez [akaˈpulko ðe ˈxwaɾes] Akapul'ko de Huares, nauatl': Acapolco) om Meksikan lidn, valdmeriport da kurort. Se om Gerrero-štatan kaikiš suremb lidn.
Lidnanznam | |
Valdkund | Meksik |
Eläjiden lugu (2012) | 687,608 ristitud |
Pind | 119 km² |
Pämez' | Adela Roman Okampo (reduku 2018 — 2021) |
Telefonkod | +52−744 |
Aigvö | tal'vel UTC−6, kezal UTC−5 |
Istorii
vajehtaEländpunktan aluz om pandud vl 1531. Sai monopolijan oiktust torguindan Filippinoidenke täht vl 1573, muga kändihe znamasižeks lidnaks. Panihe San Diego-lidnusen alust (nüg. mülüb lidnha) kaičemha Akapul'kod merirazbainikoišpäi. 1950-nzil vozil se šingotihe tetabaks kurortaks AÜV:oiden elokahil mehil da Gollivudan tähthaižil.
Akapul'ko šingotase turizmal (no murdod telustadas meres i kül'bet'randoil), sömtegimištol (maidproduktad, jomad, jä, sijaline keitand), cementan i elektrusen tehmižel. Kurortnikad oma meksikalaižed tobjimalaz.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase valdkundan suves, Tünen valdmeren süvän merikaran randal, 30 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Matkad štatan administrativižhe Čil'pansingo de los Bravo-keskushesai om 80 km pohjoižpäivnouzmha-pohjoižhe orhal vai 86 km avtotedme, Mehikohosai om 295 km pohjoižhe orhal vai 375 km avtotel.
Klimat om tropine kaks'sezonine, päivoikaz lujas päiči vihmsezonas. Il'man keskmäine lämuz om +26,8..+28,7 C° kuidme voden aigan. Paneb sadegid 1337 mm vodes, enamba kezakus-sügüz'kus (247..310 mm kus). Il'man keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 72..78 % röunoiš vodes läbi. Meriveden keskmäine lämuz vajehtase kuidme +28,1..+30,0 C° röunoiš.
Eläjad
vajehtaVn 2010 Meksikan rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 673 479 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'. Läz 1 mln eläjid om ezilidnoidenke 3 538 km² pindal.
Transport
vajehtaAvtobusad, taksid i valdkundaližed maršruttaksid («kolektivo») oma kundaližeks transportaks lidnas. Laivkruizad ratas kurortnikoiden täht.
Rahvahidenkeskeine civiline Akapul'ko-lendimport[1] Huan Al'vares-jenaralan nimed (ACA / MMAA, 894 tuh. passažiroid vl 2023) sijadase 26 km suvipäivnouzmha lidnan keskuzpalaspäi. Tehtas reisid Torontoho, Monrealihe i Hjustonhasai, mugažo Meksikan järedoihe lidnoihe (Mehikoho päpaloin, Tihuan, Monterrei, Gvadalahar).
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehtaAkapul'ko Vikiaitas |