Ähtäri (mugažo suomen kelel, erasti Ätsäri; roč.: Etseri) om Suomenman lidn da lidnankund valdkundan keskuzpalan suvipäivlaskmas. Se om Suvipohjanma-agjan kaikiš penemb lidn da municipalitet kahesaspäi eläjiden lugun mödhe.

Ähtäri (veps. i suom.)
Etseri (roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 5,261 ristitud
Pind 910,87 km²
Ähtäri (veps. i suom.) Etseri (roč.)
Pämez' Perttu Sonninen
(eloku 2024—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Istorii

vajehta

Municipalitetan aluz om pandud vl 1867. Raudte tuli Ähtärihe 1880-nzil vozil. Se sai lidnan statusad vl 1986.

Ähtäri šingotase metalližiden mülüiden pästandal tegimišton täht («Tankki Oy»), venehiden tehmižel («Inhan tehtaat Oy Ab», «Terhitec Oy»), armiruidud plastikuksiden «Muovilami Oy»-edheotandal i asfal'tkrepindoiden «Katutekno Oy»-kompanijal. Zoopark, astronomine observatorii i «Mesikämmen»-adivpert' ratas lidnas mugažo.

Geografijan andmused

vajehta

Lidn sijadase agjan suvipäivnouzmaižes čogas, keskuzfartalad oma Ouluvezi-järven pohjoižrandoil (suom.: Ouluvesi 4 km² pindal, 140 m ü.m.t.). Ähtärinjärv (suom. Ähtärinjärvi 45 km² pindal, 153 m ü.m.t.) om pohjoižpoles, zavodiše vides kilometras pohjoižpäivnouzmha lidnankundan keskusespäi.

Matkad lidnaspäi agjan Seinjogi-keskushesai om 68 km päivlaskmha-lodeheze orhal, 84 km avtol vai raudtel, Hel'sinki-pälidnhasai — 269 km suvhe orhal, 326 km avtotedme vai raudtedme. Lähembaižed lidnad (avtoteidme) oma Virrat (Pirkanma) 41 km suvhe-suvipäivlaskmha i Alavus 30 km päivlaskmha. Raudtestancii radab «Seinjogi — Haapamäki»-keskustal.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnan ühthine pind om 910,87 km², sidä kesken kuivma — 805,82 km², vezi da sokaz tahond ottas 105,05 nellikkilometrad (kuz' järved).

Tobmuz

vajehta

Kaik kümne keskusen rajonad i 17 küläd mülüdas lidnankundha. Ähtärin municipaline suim kogoneb 27 ezitajaspäi.

Edeline lidnan pämez' om Jarmo Pienimäki (keväz'ku 2012 — 2024).

Eläjad

vajehta

Vl 1980 kundan eläjiden lugu oli 7 458 ristitud, vl 2000 — 7 215 ristitud, vl 2010 — 6 482 ristitud, vl 2020 — 5 608 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt oli 8 507 eläjad vl 1950 i 7 826 eläjad vl 1985. Kaks' ristitud koumespäi elädas lidnankundan keskuses.

Kodikelen mödhe (2016): suomen kel' — 98,9 %, ročin kel' — 0,1 %, toižed keled — 1,0 %.

Galerei

vajehta

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta