Topol'
Topol'
Kanadine topol' (Populus canadensis)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Mal'pigiiänikoižed (Malpighiales)
Sugukund: Raidaižed (Salicaceae)
Heim: Topolid
Latinankel'ne nimi
Pópulus L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 22444
NCBI 3689

Topol' (latin.: Populus) om lehtesižiden puiden heim. Mülüb Raidaižed-sugukundha. Tipine erik om Populus alba. Levitadud erik om Hab (Populus tremula).

Kaik 25..35 erikod om olmas heimos, i enamba 10 erikoidenkeskešt gibridad.

Leviganduz

vajehta

Topolin kazmused levitadas Kitain subtropižes vönes (topolin eziauguine sündundtahond), Pohjoižen mapoliškon venos vönes (Evrazii, Pohjoižamerik Meksikhasai), üks' Populus ilicifolia-erik kazvab Afrikan päivnouzmas.

Erikoiden tobj pala kazvab jogiden alangištoiš nepstud hüvin pautkidme. Sen ližaks hab (Populus tremula) elänzoitab solmahusid, kazvab dubmecoiden i kuššiden mecoiden sijas. Voib vastata erazlehtesižid topolid (Populus heterophylla) düniden letkil. Ištutadud topol' kazvab mitte taht mahusil. Londuses pu tarbhaičeb mahusen kazvateližust i aeracijad, no seižui sodundad vaste.

Ümbrikirjutand

vajehta

Järedad pud 40..60 m kortte, tüvi oleleb üht metrad da sen enamba sankte. Kor' i oksad oma hahkad mujul vai hahkanke ližamujunke. Jurišt om madal, levigandeb edahaks kronaspäi.

Topol' sädab ploduid 10..12-voččes igäspäi. Kazvab teravas, eskai pil'düd. Eläb 60..80 vot, sid' koleb senüdespäi.

Kävutand

vajehta

Ištutadas topolid puhtastamha mahusid i melioracijan täht, üks' 15-vozne topol' purustab 82 m³ vet sezonas. Andab heid'omad mezjäižile.

Cellülozbumagaine i tekstiline tegimištod ottas pun südänt torhudeks. Tehtas sauvondmujuid lehtesišpäi (pakuine) i urbišpäi (ruskedsinine). Ottas pumaterialaks viriden, koveritomiden tegesiden täht, haugoikš, špaloikš.

Valitud erikod

vajehta
  • Populus adenopoda — Kitajine hab
  • Populus alba — Vauged topol' vai Hobedakaz topol'
  • Populus amurensis — Amuran topol'
  • Populus angustifolia — Kaidlehtesine topol'
  • Populus balsamifera — Bal'zamine topol'
  • Populus x canadensis — Kanadine topol'
  • Populus x canescens — Hahktui topol'
  • Populus deltoides — Del'tanvuitte topol'
  • Populus euphratica — Evfratine topol'
  • Populus fremontii — Fremontan topol'
  • Populus grandidentata — Järedpiine topol'
  • Populus heterophylla — Erazlehtesine topol'
  • Populus koreana — Korejine topol'
  • Populus laurifolia — Lavrlehtesine topol'
  • Populus maximowiczii — Maksimovičun topol'
  • Populus × moskoviensis — Moskvine topol'
  • Populus nigra — Must topol' vai Piramidanvuitte topol'
  • Populus × rasumowskiana — Razumovskijan topol'
  • Populus × sibirica — Sibirine topol'
  • Populus sieboldii — Zibol'dan topol'
  • Populus simonii — Kitajine topol' vai Simonan topol'
  • Populus suaveolens — Hajukaz topol'
  • Populus szechuanica — Sičuanine topol'
  • Populus tremulaHab
  • Populus tremuloides — Habanvuitte topol'
  • Populus tristis — Opalahine topol'
  • Populus ussuriensis — Ussurine topol'
  • Populus yunnanensis — Junnanine topol'

Homaičendad

vajehta