Tuličud
| Tuličud | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Tuličud kul'turas | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Rúmex acetósa L., nom. cons. | ||||||||||||||
|
Tuličud (latin.: Rumex acetosa) om äivozne heinäsine kazmuz. Mülüb Grečanvuiččed-sugukundha (Polygonaceae).
Leviganduz vajehta
Kazvab Evropas i Azijas, Afrikan pohjoižes da Avstralijan päivlaskmas. Londuses voib löuta nituil, mecanröunoil, mecpallištoil, omaluižil al'pižhe vöhösai. Om ottud kul'turha mail'madme kut söm- i zell'kazmuz.
Valičeb neitraližid, nepsoid i vägekahid mahusid, ei navedi muiktoid sijid.
Ümbrikirjutand vajehta
Jur' om lühüd, sarakoičese lujas, pidab 27 procenthasai dubindsubstancijoid. Kazmuz voib olda ühthe metrhasai kortte. Püštoiged tahkoikaz seikh nimitase varzing:oks, lopiše löustkekahal änikusel. Muiktad lehtesed jurenno oma kožujad sömäks, kazdas pit'kil varzil. Lehtesen piduz vardeta om 15..20 sanimetrhasai, keskuzson' om znamasine. Seikhen lehtesed čereduišoiš.
Änikoiden muju oleleb ruskedvauvaz vai ruzav. Pohjoižes mapoliškos änikoičeb kezakus-heinkus. Äikerdoičese semnil tobjimalaz. Semned idüdas mahuses kerdalaz, mahuseta kaitas idümižmahtust severt-se vozid.
Kävutand vajehta
Kävutadas südäivet heinäspäi tervehtamha cingad, revmatizmad, sibitest vaste. Voib kazvatada maižanduses. Slokosttäs — vaumitas ščid, möuvast, konserviruidas. Lehtesed paremboittas sömänsulatust. Tuličud oma kel'tud ristituile solvajehtusen murendusidenke.
Tuličud oma kožujad sötkeks kaikiden maižanduzživatoiden täht omaluižel, no ku lehm söi kazmust äjan, ka hänen maid hapneb teravas i ei sättu tehmaha argvoid.
Kacu mugažo vajehta
- Sol'hein (Rumex acetosella)
Homaičendad vajehta
| Tuličud Vikiaitas |