Roz

Roz
Benks-emändan roz (Rosa banksiae) änikoičendan aigan
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Rozänikoižed (Rosales) Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae) Heim: Roz
Latinankel'ne nimi
Rósa L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 24807 NCBI 3764

Roz (latin.: Rosa) om levitadud penzhiden, pezhaižiden i lianiden heim, kogoneb 360..370 erikospäi. Mülüb Rozanvuiččed-sugukundha. Om sätud enamba mi 10 tuhad sadrozan sortuid heimon erikoiden alusel.

Leviganduz

Heimon erikod kazdas Evropan i Pohjoižamerikan äjiš tahondoiš, Azijas päiči räkiš maiš, Afrikan pohjoižes i suves. Erikoiden kaikiš suremb erazvuiččend om olmas subtropižes vös i mägitahondoiš. Roz om introduciruidud Avstralijha i Udhe Zelandijha. Lugetas mecerikoid rujoheinäks i travidas Udes Zelandijas.

Ümbrikirjutand

Kazmuz oleleb igähižvihand (kus eile tal'varvoimižid) vai lanksijanke lehthištonke tal'veks. Seikh om püštoiged vai ujelii, sen korktuz voib olda 15..25 santimetraspäi kahesha..kümnehe metrhasai. Lianan form om kaikiš amuižemb heimos. Heinäsižed formad Pohjoižamerikas — kaikiš norembad, niiden seikhed kuidas tal'veks. Jurišt om värtmenvuitte, eläb 8..13 vot, ličeb erasti vižmetrišt süvüt, no 15..40 sm süvütte päpaloin. Äjad erikod äikerdoitas vegetativižikš i sätas žomid severz'-se metrid diametral.

Plod om äipähkmut, rusttan, ruskedpakuižen vai mustan mujun, 1..1,5 sm surtte. Roz andab ploduid igän koumel vodel, erasti kahtel. Ploduiden enamba kaiked oleskeleb nelländel-kudendel vodel i kerdan koumes-vides vodes.

Valitud erikod

• Rosa banksiae — Benks-emändan roz
• Rosa canina — Kukoinkarang
• Rosa carolina — Karolinine roz
• Rosa davurica — Daurine riz
• Rosa foetida — Haižukaz roz
• Rosa gallica — Francine roz
• Rosa kokanica — Kokandan roz
• Rosa majalis — Semendkun roz, heimon tipine erik
• Rosa mollis — Pehmed roz
• Rosa spinosissima — Ogakaz roz