Kukoinkarang

Kukoinkarang änikoičeb

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund:	Rozanvuiččed (Rosaceae)
Heim:	Roz (Rosa)
Erik:	Kukoinkarang

Latinankel'ne nimi

Rósa canína L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 24819

NCBI 74635

Kukoinkarang (latin.: Rosa canina) om levitadud penzaz lehtesenlähtendanke sügüzel. Mülüb Rozanvuiččed-sugukundha.

LeviganduzRedigeeri

Penzaz kazvab Evropas, Afrikan pohjoižes, Azijan päivlaskmas i keskuses.

Kukoinkarang navedib harvoid mecoid, pallištoid, pilitišid, mecatomid pautkid, jogiden i ojiden randoid, teverid, pustolänid.

ÜmbrikirjutandRedigeeri

Kazmuz sase 1..5 metrad kortte. Kukoinkarangon lehtesed kazdas 7..9 sm pitte. Harvad ogahad oma penzhan seikhil, ned oma tihedamb no penemb noril vezoil. Kor' ruskneb päiväižen polespäi. Vauktad vai ruskedvauvhad hajutomad änikod oleldas 4..6 santimetrhasai diametral, kazdas üksin vai 3..5 tophas.

Änikoičend oleskeleb semendkus-heinkus. Plodud küpsnedas elokus, ned oma siledad rusttad vai ruskedpakuižed 15..26 mm pitte. Kukoinkarang äikerdoičese vegetativižikš i semnil.

KävutandRedigeeri

Kävutadas ploduid zell'čajuks kül'mehtust vaste. Plodud mülütadas C-vitaminad (0,24..0,85% kuivatud ploduiš). Tehtas sadroziden juritandad kukoinkarangho. Ištutadas lidnantagažil teveril dekorativižikš jonoikš.

GalereiRedigeeri

Ogakaz seikh
Lehtez
Änik
Plodud

HomaičendadRedigeeri

Kukoinkarang Vikiaitas