1. Pohjoižnaba
2. Magnitine Pohjoižnaba
3. Geomagnitine Pohjoižnaba
4. Sättumatomuden Pohjoižnaba

Pohjoižnaba vai Geografine Pohjoižnaba om Man kaikiš pohjoižemb čokkoim sen Pohjoižes šurupoliškos.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Pohjoižnaba sijadase Jävaldmeren keskuzpalas, 0..3 m valdmeren tazopindal päl (jän sanktuz vajehtub). Geografižed koordinatad oma 90°00′00″ pohjoišt levedust. Valdmeren süvüz om 4261 metrad.

Planetan virtualine punondvärtmuz läbitab naban. Suvinaba om vastal'ne diametraližikš sille. Om vaiše suvine čuraduz Pohjoižnabaspäi. Naba ei mülü aigvöihe. Polärine päiv da polärine ö vedadas läz pol'vot kaikutte.

Lähembaine eländpunkt om Alert-žilo Nunavut-agjas (Kanad) 817 kilometras.

KlimatRedaktiruida

Klimat om arktine. Tal'vel keskmäine lämuz om −40 C°, kezal 0 C°. Kaikiš korktemb fiksiruidud lämuz om +5 C°. Paneb sadegid 100..250 mm vodes. Evropad vaste jälautikod dreifuidas Grenlandan randpolennoks.

Rahvahidenkeskeine statusRedaktiruida

Pohjoižnaban akvatorii ei mülü nimiččehe valdkundha, se om ÜRO:n International Seabed Authority-agentusen ohjandusen al.

Avaidusen istorii i tedoidusedRedaktiruida

Naprihe sadas Pohjoižnabhasai, sikš miše 17. voz'sadal eciškanzihe lühüdad torguindted Evropaspäi Kitaiha. Anglijalaine Genri Gudzon-merimatkadai tegi ezmäižen naprindan vl 1607, no saihe vaiše vähäižen pohjoižemb Špicbergenad. Vn 1948 23. päiväl sulakud nevondkundaližen «Pohjoine-2»-ekspedicijan ühtnijad saisoiš Pohjoižnabahasai ezmäižen kerdan mail'mas, hö tegihe ištutandad lendimil.

Vn 2007 2. päiväl elokud Venäman kaks' pilotiruidud «Mir»-apparatad tedoižiba ezmäižen kerdan Pohjoižnaban mapindan biologijad da gruntad, painuz pohjanno om 430 atmosferad. Kaik kuz' ristitud oliba apparatoiš: nell' Venäman rahvahanikad, mugažo Ročinman i Avstralijan rahvahanikad üksin.

HomaičendadRedaktiruida


IrdkosketusedRedaktiruida