Mujuherneh

Mujuhernhen Genista monspessulana-erik Oklend-lidnas (Kalifornii-štat, AÜV)

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Bobänikoižed (Fabales)
Sugukund:	Bobanvuiččed (Fabaceae)
Heim:	Mujuherneh

Latinankel'ne nimi

Genísta L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 26707

NCBI 49818

Mujuherneh (latin.: Genista) om äivoččiden kazmusuden heim. Mülüb Bobanvuiččed-sugukundha. Läz 90 erikod i 10 gibridad.

Leviganduz

Heimon ezitajad kazdas Keskmeren randoil, Evropas i Pohjoižamerikas. Severz'-se dekorativižid erikoid om intoduciruidud Avstralijha.

Navettäs kuivid letemaid, kivekahid mahusid mouckivenke. Elädas kuivaigan, päivännavedijad. Ei voigoi päzda liigas nepstoindaspäi i lujiš pakaižišpäi.

Ümbrikirjutand

Madalad penzhad, pol'penzhad vai lianad. Lehtesed oma pened ünäižed, kazdas tophikš. Erased erikod oma ogahakahad.

Henoiden änikoiden äjüz nägub kuti hernhuded paugus. Änikod oma pakuižen mujun, oleldas vauktalaz i hajukahad erasti. Kazdas toppaz-änikusil barban agjas i kaimolurbišpäi. Konz gaved' tuleb leten änikon päle, ka erasiden erikoiden änikod avaitas ühtel kurol i anttas heid'omad gavedin sel'gha.

Äikerdoitas semnil, harvamb i hubin vihandoil čokvezoil.

Kävutand

Ištutadas erasid erikoid dekorativižikš i mahusen pindan varmdusen täht. Kozad i lambhad södas tahtonke, lehmäd ottas vaiše nälgan aigan.

Järgeline mujuherneh (Genista tinctoria) sättub samha pakušt mujud, hot' kazmuz om morii.

Valitud erikod

Genista anglica — Anglijalaine mujuherneh
Genista canariensis — Kanarine mujuherneh
Genista corsica — Korsikaine mujuherneh
Genista florida — Floridine mujuherneh
Genista germanica — Saksalaine mujuherneh
Genista linifolia — Pölvhanvuitte mujuherneh
Genista scythica — Skifine mujuherneh
Genista tinctoria — Järgeline mujuherneh, heimon tipine erik

Homaičendad

Mujuherneh Vikiaitas