Lambaz
Lambaz
Lambaz
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Šorpkabjaižed (Artiodactyla)
Sugukund: Pall'azsar'vižed (Bovidae)
Heim: Oinhad (Ovis)
Erik: Lambaz
Latinankel'ne nimi
Ovis aries (Linnaeus, 1758)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 552475
NCBI 9940

Lambaz (latin.: Ovis aries) om kabjživat, mülütadas Pall'azsar'vižed-sugukundha (Bovidae).

Lambhan ižač om bošak, vai oinaz. Lambhanpoigaine om vodn (vodnaz, cikuine).

Lugumär

vajehta

Vl 2013 kaik oli 1 172 mln lambhid mail'mas. Valdkundad järedanke lambazvodindanke: Kitai — 185 mln lambhid, Avstralii — 89 mln, Indii — 75 mln, Sudan — 52 mln, Iran — 50 mln, Nigerii — 39 mln, Sur' Britanii — 33 mln, Uz' Zelandii — 30 mln.

Om olmas enamba 200 lambhan sugud.

Ümbrikirjutand i kävutand

vajehta

Živat om kodikoittud nügüdläižen Turkanman territorijas kahesa tuhad vozid tagaz.

Täuz'kaznuded ižačud oleldas 70..160 kg (rekord 247,2 kg), emäčud 45..100 kg. Ižačud oma sar'vekahad tobjimalaz, emäčuil voib olda penid sar'vid. Sägun korktuz om 55..100 sm, hibjan piduz — 60..110 sm. Kandand vedase viž kud. Elädas 10..12 vodhesai. Lambaz om märehživat, otab sötkeks heinäsižid kazmusid, ei navedi karktoid heinid.

Kävutadas villad karvaspäi, lihad, maidod (tehmaha brinzad), razvad i ket; ottas kaclendtegoihe model'organizmikš (oz., Dolli-lambhaine).

Lambhaze sidodud vepsän tärtused

vajehta
  • Baši-baši, čke-čke — sanad kucumha lambhid.
  • Keričimed — raudad lambhid keričemha.
  • Kezi — lambaznahk.
  • Lambazlävä — sauvuz lambhid pidamha.
  • Lambaznik — lambhiden pidai.
  • Tal'vill — keritud kevädel lambazvill.

Lambhaze sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

vajehta

Muštatišed

vajehta
  • Armaz kuti hahk lambaz verhas läväs.
  • Sindai ei kerikoi, ka ala bäläida. (ku ei küzugoi, ka ole vaitti)

Ozoitez

vajehta
  • Iče Timoi karvakaz, kauhtanaine villakaz. (lambaz)

Homaičendad

vajehta


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.