Runoišt (vai runotuz) om paginorganizacijan eriline form. Tob paginha ližamaričendad, eile lujad tarbhaičendad siš kodielos. Tärtusen kaid el'genduz om paginan čomamahtoline sädamine, runoiden sündund, ned oma pajoiden palaks.

Suren rimalaižen Vergilii-runokirjutajan pä

Kävutab runosauvust (ritm, metr, runon hašk), rifmad da toišt.

Runoišton mahtused oma levedamb mi tedon. Istorižešti kirjutihe erasid tedotraktatoid runoil ližadamha tön znamoičendad.

Runoform abutab ristitule sanuda kelel enamba, mi om sanoiš, i lahjoičeb voimut teta ičtaze. Runoišt om meletand sanamel'kuvil, dai miččen taht kelen sanad sündudas mel'kuvišpäi. Prozan i tedomahtusen erineden, runo rindatab ut nägust tetabanke i muga paneb sen sijad mel'kuviden sistemas — erasti tarkoiktemb mi tedo, no eskai lapsed el'getas.

HomaičendadRedigeeri


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.