Runoišt (vai runotuz) om paginorganizacijan eriline form. Tob paginha ližamaričendad, ei ole lujad tarbhaičendad siš kodielos. Tärtusen kaid el'genduz om paginan čomamahtoine sädamine, runoiden sündund, ned oma pajoiden palaks.

Suren rimalaižen Vergilii-runokirjutajan pä

Nece čomamahton toižend kävutab runosauvust (ritm, metr, runon hašk), rifmad da toišt. Otab radho kelen estetižid i ritmižid ičendoid.

Runoišton mahtused oma levedamb mi tedon. Istorižešti kirjutihe erasid tedotraktatoid runoil ližadamha tön znamoičendad.

Runoform abutab ristitule sanuda kelel enamba, mi om sanoiš, i lahjoičeb voimut teta ičtaze. Runoišt om meletand sanamel'kuvil, dai miččen taht kelen sanad sündudas mel'kuvišpäi. Prozan i tedomahtusen erineden, runo rindatab ut nägust tetabanke i muga paneb sen sijad mel'kuviden sistemas — erasti tarkoiktemb mi tedo, no eskai lapsed el'getas.

Runoišt sündui amuižen aigan eposan kaičendan suližes verospäi. Kaikiš amuižembad kirjutadud runod oma Piramidoiden tekstad (25. voz'sada EME) i šumerine Epos Gil'gamešas (2. voz'tuha EME). Aigan mändes kaks' tošt žanrad vajehtiba eposad personan šingotesen tagut, ned oma lirik i dram. Ristitkund vajehtub, i runoišton uded formad sündudas sen aigan, endustada niid ei voi. Runoišt ühtenzoitab äiluguižid nüansoid todištamatomaks, no uskotoitajaks mel'kuvaks, i linneb kaiken, sikš miše formaline logine analiz ei voi tehta muga.

HomaičendadRedigeeri


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.